Äänekosken perusturva kutsui kaupungin asukkaita koolle keskustelemaan perusturvatoimialan tilanteesta ja antamaan kehitysideoita.
Asukasraadin kanssa keskustelua herättelemässä olivat muun muassa perusturvajohtaja Saara Kuusela, ylilääkäri Keijo Lukkarinen, perhetyön esimies Hillevi Suutala, sosiaalityön johtaja Outi Markkanen sekä johtava hoitaja Annakaisa Hyvönen.
Asukasraadille annettiin kolme teemaa, jonka puitteissa jaettiin ajatuksia noin kahden tunnin ajan. Teemat olivat: Mistä olen ylpeä Äänekosken sosiaali- ja terveyspalveluissa, mitä sosiaali- ja terveyspalveluissa pitäisi kehittää ja miten edistän omaa ja läheisten hyvinvointia. Jokaisen teeman alle saatiin reilusti mielipiteitä, näkemyksiä, kehitysehdotuksia ja ihan puhtaita kehujakin.
Yksi merkittävä asia nousi esiin jokaisessa ryhmässä ja useampaan otteeseen.
– Äänekoskelaisessa päätöksenteossa tulisi tehdä arvovalinta siitä, että täällä hoidetaan vanhukset hyvin. Ja siihen tarvitaan riittävät eurot. Alibudjetointi on saatava pois, Markkanen kertasi ryhmien mielipiteitä.
Raadin jäsenet olivat huolissaan siitä, saako ja uskaltaako äänekoskelainen seniori olla raihnainen.
– Meillä oli hyvä keskustelu siitä, että ennaltaehkäisevä työ ei poista ikääntymistä ja toimintakyvyn heikkenemistä. Se on meidän ihmisten osa! Meille on markkinoitu sellainen pärjäävä, kaikesta selviytyvä ja ajanhermolla pysyvä ikäihminen. Mutta eihän se ole aina totuus! Markkanen sanoo.
Pelkkiä risuja ei sentään tullut, vaan onnistumisiakin kirjattiin.
– Ryhmissä koettiin, että kun täällä pyytää apua, niin siihen saa yleensä vastauksen. Eli apua saa kun sitä tarvitaan. Ylipäätään koettiin, että sosiaali- ja terveydenhuollossa on ammattitaitoinen ja osaava henkilökunta. Haasteet esiintyvät useimmiten asiakkaan kohtaamisessa eikä niinkään siinä, osaako ihminen asiansa. Kohtaamisen koettiin myös kokonaisuudessaan kehittyneen, Hyvönen sanoi.
Kaikki asukasraadin keskusteluissa esiin tullet asiat kirjataan sähköisiin järjestelmiin ja ne otetaan Kuuselan mukaan kaikilla mahdollisilla tavoin huomioon tulevan toiminnan kehittämisessä aina tiedottamisesta suurempiin linjauksiin.
– Osa näistä on sellaisia asioita, joihin voidaan tarttua heti ja osa vaatii sitten aikataulutusta ja talousarviossa huomioimista, Kuusela sanoo.
Paljon keskustelua herättänyt julkinen liikenne on Kuuselan mielestä kaupungilla jo huomattu.
– Kaupungilla kehitetään kovasti julkista liikennettä, eli sitä, kuinka päästään viheralueilta päästään palvelujen pariin. Tämä on todellinen ongelma, jota mietitään koko ajan, Kuusela sanoo.
Yksi esimerkki heti korjattavista asioista on asiakkaiden kohtaamiseen paneutuminen.
– Asiakkaiden kohtaamisessa tuli puheeksi muun muassa se, että katsooko lääkäri asiakasta vai tietokonetta. Nämä on siinä kohtaamisessa olevia pieniä seikkoja. Meidän ylilääkäri voi varmasti viedä tämän asian heti eteenpäin, Kuusela sanoo.
Asukasraadin ajatuksia lyhyesti teemoittain:
Mistä olen ylpeä Äänekosken sosiaali- ja terveyspalveluissa?
– Päiväpolimalli on tuonut toimivuutta terveyskeskuksen arkeen. Enää ei tarvitse jonottaa kahteen kertaan ja fysioterapeutillekin pääsee kätevämmin.
– Sairaalan tiloissa on mahdollista päästä yhden hengen huoneeseen, mutta halutessaan myös kahden hengen huoneeseen.
– Kun apua pyytää sitä myös saa
– Äänekosken sosiaali- ja terveydenhuollossa on ammattitaitoinen ja osaava henkilökunta
– Asiakkaiden kohtaamisessa on ollut kehitystä. Hammaslääkäripelkoa on saatu hälvennettyä hyvän kohtaamisen takia.
– Äänekoskella on hyvät osallistumisen mahdollisuudet, mikä lisää asiakkaan itsemääräämisoikeutta.
– Liikuntapalveluita on kehitetty
– Aktiivinen kolmannen sektorin ja vapaaehtoisten joukko.
– Hyvän elämän eväät -luennoista on saatu kehuja
– Pääsääntöisesti palvelut toimivat, vaikka kehittämistä joissakin asioissa on.
Mitä sosiaali- ja terveyspalveluissa pitäisi kehittää?
– Kulkuyhteydet palveluiden pariin tulisi saada toimimaan sujuvammin ja tasapuolisemmin.
– Vanhusten hoitoon ja hoivaan tulee panostaa
– Kotihoitoon panostettava
– Asukkaat paremmin mukaan päätöksentekoon
– Terveyskeskuksen sulkuajat lakkautettava
– Päivystysaikoja kehitettävä. Iltaisin ja viikonloppuisin palveluita ei ole saatavilla, mikä vaikuttaa ihmisten turvallisuuteen
– Palvelutaloissa ravitsemukseen ja lääkitykseen pitää kiinnittää erityistä huomiota
– Hoidossa tarvitaan enemmän palveluhalukkuutta ja asiakaslähtöisyyttä.
– Parempaa tiedotusta esim. maksuista. Maksutiedot kotiin paperilla
– Maksuajat järkevimmiksi. Posti kulkee aiempaa hitaammin ja maksuaika lyhenee
– Opasteet selkeämmiksi
– Asiakkaan kokonaishyvinvointi tulisi olla keskiössä. Ihminen on aina kokonaisuus.
Miten edistän omaa ja läheisten hyvinvointia?
– Puhuminen ja kuunteleminen on tärkeää
– Pyydä läheiset mukaan toimintaan, tarjoa vaikka autokyyti autottomalle
– Mene luontoon, se on hyvinvoinnin lähde
– Yhdessä oleminen ja tekeminen on merkityksellistä kaikille
– Rentoudu
– Hakeudu palveluihin ajoissa ja hae tietoa
– Asenne ratkaisee. Ajattele positiivisesti negatiivisen sijaan
– Aseta pieniä tavoitteita
– Kun itse voi hyvin, voi auttaa myös toisia
– Tunnista asiat, jotka tuo itselle mielihyvää
– Ota omaa aikaa