Äänekosken kaupungin kaavoittamisen iltapäivän työpajan aiheena oli Suolahden Kukkulan ja lähiympäristön asemakaavan muutos. Tavoitteena on saada tämän vuoden aikana alueesta kaavaluonnokset ja vanhat kaavamääräykset päivitetään ajantasaisiksi.
Ennen päätöksentekoa asukkaat voivat lausua mielipiteitään luonnoksista: ensin on luonnosvaiheen nähtävilläolo, josta voi antaa palautetta, ja sen jälkeen laaditaan kaavaehdotus, josta voi myös vielä antaa palautetta nähtävilläoloaikana. Työpaja järjestettiin Suolahden kirjastolla 8. helmikuuta.
Äänekosken kaupunki halusi hyvissä ajoin jo ennen luonnosten laatimista osallistaa asukkaita ja kuulla heidän toiveitaan, joita alueen kaavoittamisessa otetaan huomioon. Tällä hetkellä alueesta tehdään luontoselvityksiä.
– Nyt aluetta päästään miettimään ihan puhtaalta pöydältä ja alueella asuvien ihmisten pitää olla sinut sen kanssa, mitä alueelle suunnitellaan, maankäyttöpäällikkö Juha Koskinen tuumasi.
Kukkulanmäki on kaikille hyvä virkistysalue
Kaavoittamisen iltapäivään tuli mukaan noin 20 asukasta ja Suolahden kirjaston kerhohuoneessa juttua riitti. Kaupunkilaisten näkemys 8,8 hehtaarin alueen kehittämisestä tuntui olevan selkeä ja yhdenmukainen: Kukkulan alue halutaan pitää nykyisen asumisen lisäksi mahdollisimman luonnollisessa tilassa ja virkistyskäytössä – mitä se nytkin on. Ehkä aluetta voisi kehittää myös kulttuurille ja matkailulle sopivaksi. Tästä asukasyhdistys on jättänyt oman näkemyksensä kaupungille.
Kukkulanmäellä pääsee luontoon keskellä kaupunkia, ja sieltä avautuvat upeat maisemat Keiteleelle. Asukkaat muistuttivat, että Kukkulanmäen alue on asukkailleen ”ihan maailmannapa” ja todella merkityksellinen paikka. Alue on koko kaupungille todellinen helmi ja se on osa Suolahden Wanhan aseman ja sataman arvokasta kokonaisuutta. Nykyinen grillikatos on kaikenikäisten kaupunkilaisten ahkerassa käytössä ja alue on kaikille hyvä. Sitä voitaisiin kehittää vieläkin paremmaksi ja saavutettavammaksi. Myös uusiin kuntoportaisiin ollaan tyytyväisiä.
– Joskus kun tehdään vähemmän, voidaan saada enemmän. Joskus kun tehdään vielä vähemmän, voidaan saada vielä enemmän, yksi asukkaista totesi.
Alue saa olla elävä, elävän kylän paikka, naapureita häiritsemättä, mutta sinne ei haluta mitään isoa rakentamista. Yhdessä mietittiin myös sitä, että hyvä kaava mahdollistaa myöhemmin myös sellaisia asioita ja toimintaa, joita ei vielä osata ajatellakaan. Kehityksen jarruna ei haluta olla, jos myöhemmin tuleekin hyviä ajatuksia.
Asukkaat pohtivat myös mahdollisen kolmannen kulkureitin rakentamista mäen päälle, mikä lisäisi luontokohteen käytettävyyttä ja esteettömyyttä. Myös näkötornista Keiteleelle päin haaveiltiin ja siitä on mainittu asukasyhdistyksen aloitteessakin.
– Täytyy miettiä, mihin aluetta tarvitaan ja mikä on sen oikea käyttö, eikä pilata sitä hätäilemällä. Jos alue on kaavassa pelkkää viheraluetta, sinne ei sallita oikein mitään. Kaava voi mahdollistaa tiettyjä asioita, mutta toisaalta ei niitä sinne ole mikään pakko tehdä. Kaavaan voidaan osoittaa vaikka uusi kulkureitti, vaikkei sitä koskaan toteutettaisikaan, Koskinen kuvasi.
Äänekosken kaupunki panostaa asukkaidensa vahvaan osallistamiseen ja aitoon vuorovaikutukseen, ja toimii avoimen hallinnon periaatteiden mukaisesti. Kaavoittamisen iltapäiviä järjestetään muutaman kerran vuodessa. Ne tarjoavat äänekoskelaisille uudenlaisen tavan osallistua kaavoitukseen ja maankäytön suunnitteluun sekä mahdollisuuden antaa kiitosta ja palautetta.
