Liikennerikkomusten ja liikenneturvallisuuden vaarantamisten määrän väheneminen vaikutti rikosten kokonaismäärän laskuun. Poliisi julkaisee kunta-ja maakuntakohtaiset tilastot lähipäivinä.
Sisä-Suomen poliisilaitoksen tietoon tuli vuoden 2016 tammi – maaliskuussa 21 032 rikosta. Määrä oli vuoden 2015 vastaavaan aikaväliin verrattuna 7 740 rikosta pienempi eli suhteessa pudotus oli lähes 27 prosenttia.
Eniten rikosten kokonaismäärään vaikutti liikennerikkomusten määrän väheneminen. Liikennerikkomukset ovat suurelta osin vähäisiä ylinopeuksia. Vaikka automaattisen liikennevalvonnan suoritteiden määrä lisääntyi edellisestä vuodesta, suoritteet eivät ole vielä jalostuneet rikosilmoituksiksi poliisiasiain tietojärjestelmään, eivätkä ne siksi näy liikennerikkomusten määrässä. Rikosnimikettä liikennerikkomus käytetään myös liikennevahingoissa, jotka ovat moitittavuudeltaan ja seurauksiltaan vähäisiä. Näitä ovat mm. tieltä suistumiset ja peräänajot. Poliisin tietoon tulleiden liikennevahinkojen määrä on vähentynyt vuoden ensimmäisinä kuukausina edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna.
Myös liikennerikoksiin kuuluvien liikenneturvallisuuden vaarantamisten määrän väheneminen vaikutti rikosten kokonaismäärän pienenemiseen. Suuri osa liikenneturvallisuuden vaarantamisista on kohtalaisia nopeusrajoituksen ylityksiä sekä liikennevahinkoja, jotka ovat liikennerikkomuksia moitittavampia ja seurauksiltaan vakavampia. Näitä ovat törmäämiset vastaan tulevan ajosuunnan ajoneuvoon, risteyskolarit ym. Liikenneturvallisuuden vaarantamisten määrän vähenemiseen vaikuttivat suurelta osin samat tekijät kuin liikennerikkomusten kohdalla.
Myös rikoslakirikokset vähenivät
Rikoslakirikoksiin kuuluvat rikokset, joiden sisällöstä ja rangaistavuudesta säädetään rikoslaissa. Näitä ovat omaisuusrikokset, henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset, liikennerikokset, huumausainerikokset, seksuaalirikokset ym.
Rikoslakirikosten määrä väheni vuoden 2016 tammi – maaliskuussa lähes 600 rikoksella eli noin neljä prosenttia verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan. Merkittävin selittävä tekijä oli liikenneturvallisuuden vaarantamisten määrän väheneminen. Liikenneturvallisuuden vaarantamisten määrän muutoksiin johtaneita seikkoja on käsitelty jo aiemmin tällä sivulla.
Poliisin toimintaa mitataan usein rikoslakirikoksilla, joissa liikennerikokset eivät ole mukana. Näiden määrä lisääntyi noin 300 rikoksella eli lähes kolmella prosentilla. Eniten lisääntyivät huumausainerikokset.
Omaisuusrikosten määrä pysyi edellisen vuoden tasolla
Sisä-Suomen poliisilaitoksen tietoon tuli vuoden 2016 tammi – maaliskuussa lähes 6 900 omaisuusrikosta. Määrä pysyi lähes edellisen vuoden tasolla, sillä lisäystä oli vain 39 rikosta.
Mainittavaa kasvua oli petosrikoksissa, joiden määrä lisääntyi yli 10 prosenttia eli 158 rikoksella. Petosrikosten kasvun taustalla olivat lisääntyneet maksuvälinepetokset, joiden määrä lisääntyi 251 rikoksesta 773 rikokseen eli lähes 260 prosenttia.
Perinteisesti maksuvälinepetoksen tekotapa on ollut sellainen, että lompakko anastetaan tai kadotetaan ja tämän seurauksena lompakossa olleita maksukortteja käytetään luvattomasti. Kyseinen tekotapa on suosittu edelleenkin. Tänä päivänä suureen osaan maksuvälinepetoksista liittyy kortin käyttäminen ulkomailla tai kortilla maksaminen nettiostosten yhteydessä. Usein rahat tileiltä siirtyvät ulkomaiselle palveluntarjoajalle tai pankkitilille Suomen rajojen ulkopuolella. Saman saajatahon osalta saattaa löytyä kymmeniä ja jopa satoja maksuvälinepetoksia. Poliisin tietoon on tullut myös suuri määrä sellaisia tapauksia, joissa ilmoittajan mukaan korttia ei ole käytetty ulkomailla tai nettiostoksissa ja se on kaiken aikaa ollut turvallisesti kortin haltijan valvonnassa.
Asuntomurrot lisääntyivät
Luvatta tunkeutuen toteutettujen varkausrikosten kokonaismäärä väheni kuluvan vuoden aikana yli neljä prosenttia. Mainittavaa lisäystä oli asuntoon kohdistuneissa törkeissä varkauksissa ja niiden yrityksissä. Rikosten määrä lisääntyi lähes 117 prosenttia edellisestä vuodesta ja niitä tuli poliisin tietoon tammi – maaliskuun aikana yhteensä 128 kappaletta. Rikokset lisääntyivät lähinnä Pirkanmaalla ja erityisesti Tampereella.
Väkivaltarikosten määrässä ei suuria muutoksia
Väkivaltarikosten ryhmään kuuluvat henkirikokset, pahoinpitelyrikokset ja tietyt seksuaalirikokset yrityksineen. Rikosten kokonaismäärä lisääntyi edellisestä vuodesta kahdeksalla rikoksella eli 0,7 prosenttia.
Sisä-Suomen poliisilaitoksen tietoon tuli vuoden 2016 tammi – maaliskuussa viisi henkirikosta, mikä on kaksi rikosta enemmän kuin vuonna 2015 vastaavalla aikavälillä. Muutoksen aiheuttivat lisääntyneet tapot. Kun mukaan otetaan myös teot, jotka jäivät yrityksen asteelle, tuli poliisin tietoon 14 rikosta. Määrä kasvoi yhdellä rikoksella edellisestä vuodesta.
Pahoinpitelyrikoksissa pahoinpitelyt lisääntyivät, lievät pahoinpitelyt vähenivät ja törkeät pahoinpitelyt pysyivät edellisen vuoden tasolla. Yksityisellä paikalla tapahtuneiden tekojen määrä lisääntyi yli 10 prosentilla. Suurin osa yksityisen paikan pahoinpitelyistä tapahtuu asunnoissa.
Väkivaltarikoksiksi luettavat seksuaalirikokset vähenivät edellisestä vuodesta lähes puolella eli 33 rikoksella. Väheneminen oli seurausta siitä, että sarja pidemmällä aikavälillä tapahtuneita raiskauksia tuli poliisin tietoon vuoden 2015 alkupuolella ja kirjattujen rikosten määrä lisääntyi huomattavasti. Alkuvuoden 2016 aikana rikosten määrässä palattiin normaalille tasolle.
Seksuaalirikosten kokonaismäärä ei muuttunut olennaisesti edellisestä vuodesta. Lisäystä oli lähinnä seksuaalisessa ahdistelussa, joka kasvatti rikosten määrää rikosryhmässä muut seksuaalirikokset. Seksuaalinen ahdistelu lisättiin rikoslakiin syyskuussa 2014.
Huumausainerikokset lisääntyivät
Sisä-Suomen poliisilaitoksen tietoon tulleet huumausainerikokset lisääntyivät vuoden 2016 alkukuukausina yli 27 prosenttia eli 171 rikoksella.
Lukumäärällisesti eniten lisääntyivät huumausaineen käyttörikokset, jotka huumausainerikosten moitittavuuden asteikolla sijoittuvat lievimpään päähän. Rikokset lisääntyivät 152 kappaleella eli noin 37 prosenttia. Tyypillisiä huumausaineen käyttörikoksia ovat huumausaineen vähäiset hallussapidot, hankkimisyritykset ja laittomat käytöt.
Suhteessa eniten lisääntyivät törkeät huumausainerikokset, joiden määrä lisääntyi 123 prosenttia. Rikoksia tuli poliisin tietoon tammi – maaliskuussa 38 kappaletta eli lisäystä edelliseen vuoteen oli 21 rikosta. Huumausainerikoksesta tekee törkeän, jos kyseessä on erittäin vaarallinen huumausaine tai määrä on suuri, toiminta on laajamittaista, taloudellinen hyöty huomattava, levitetään huumausainetta alaikäisille tai häikäilemättömästi taikka aiheutetaan vakava terveyden tai hengen vaara.
Huumausainerikokset ovat ns. piilorikollisuutta ja niiden poliisin tietoon saaminen vaatii aktiivisia toimenpiteitä. Huumausaineen käyttörikoksia tulee usein poliisin tietoon kenttävalvonnan yhteydessä. Rikosten tutkintatoimet saattavat poikia lukuisia huumausaineen käyttörikoksia tai muita huumausainerikoksia.
Liikennerikosten määrä väheni
Liikennerikoksia ovat ne liikenteen rikokset, joiden sisällöstä ja rangaistavuudesta säädetään rikoslaissa. Sisä-Suomen poliisilaitoksen tietoon tulleiden liikennerikosten määrä väheni 19 prosenttia edellisestä vuodesta. Vuoden 2015 tammi – maaliskuussa rikoksia tuli poliisin tietoon noin 4 700, kun kuluvan vuoden vastaavana ajankohtana lukema oli hieman yli 3 800 rikosta.
Eniten vähenivät liikenneturvallisuuden vaarantamiset, joiden määrässä pudotusta oli yli 900 rikoksen verran eli noin 27 prosenttia. Kuten aiemmin todettiin, niin rikosten määrän väheneminen on osittain seurausta automaattisen liikennevalvonnan suoritteiden viiveestä, mutta myös poliisin tietoon tulleiden liikennevahinkojen vähenemisestä.
Rattijuopumusrikoksista törkeät rattijuopumukset vähenivät 44 rikoksella, mutta samaan aikaan rattijuopumukset lisääntyivät 60 rikoksella. Rattijuopumusrikosten kokonaismäärä lisääntyi noin kolmella prosentilla.
Rattijuopumusrikoksissa alkoholin osuus on vähentynyt ja muiden huumaavien aineiden määrä vastaavasti lisääntynyt. Suurimmassa osassa muiden huumaavien aineiden tapauksista käytetään rikosnimikkeenä rattijuopumusta. Tämä selittää osaltaan rattijuopumusten määrän lisääntymisen ja vastaavasti törkeiden rattijuopumusten vähenemisen.
Viive liikenteen automaattivalvonnan suoritteiden siirtymisessä pienensi liikennerikkomusten määrää
Liikennerikkomusten sisällöstä ja rangaistavuudesta säädetään tieliikennelaissa. Liikennerikkomukset eroavat liikennerikoksista myös siten, että rangaistuksena voi olla vain sakko tai huomautus, kun liikennerikoksesta saattaa seurata myös vankeutta.
Suurin osa liikennerikkomuksista tulee poliisin tietoon liikenteen automaattivalvonnalla, jonka määrä lisääntyi edellisestä vuodesta yli 12 prosenttia. Siitä huolimatta liikennerikkomusten määrä väheni vuoden 2015 tammi – maaliskuusta lähes 7 100 rikoksella eli yli 52 prosenttia. Tämä oli seurausta siitä, että liikenteen automaattivalvonnan suoritteiden siirtymisessä poliisiasiain tietojärjestelmään on ollut viivettä, eivätkä suoritteet ole jalostuneet liikennerikkomuksiksi.
Liikenteen automaattivalvonnan seuraamuksia ovat huomautus, rikesakko, ehdollinen rikesakko ja rangaistusvaatimus, jotka kaikki lisääntyivät vuoden 2016 alkupuolella. Suurimmassa osassa eli yli 63 prosentissa tapauksista seuraamuksena oli huomautus. Seuraavaksi yleisin seuraamus oli ehdollinen rikesakko.
Rikosten selvitystaso parani
Rikosten selvitystaso tarkoittaa selvitettynä päätettyjen rikosten määrän suhdetta poliisiasian tietojärjestelmään kirjattujen rikosten määrään samalla aikavälillä.
Poliisin toiminnan tuloksellisuutta tarkasteltaessa käytetään usein rikoslakirikoksia, joissa liikennerikokset eivät ole mukana. Sisä-Suomen poliisilaitoksen selvitystaso näiden osalta parani edellisestä vuodesta lähes kolme prosenttia 60,3 prosenttiin. Valtakunnallisesti selvitystaso oli keskimäärin 57 prosenttia. Pimeänä poliisin tietoon tulleiden rikosten kohdalla selvitystaso nousi maltillisemmin eli 22,3 prosenttiin. Näidenkin kohdalla ero valtakunnalliseen keskimääräiseen selvitystasoon oli samaa luokkaa.
Omaisuusrikosten selvitystaso parani edellisen vuoden alusta 1,4 prosenttia 46,3 prosenttiin. Pimeänä poliisin tietoon tulleiden rikosten kohdalla parannusta oli 1,2 prosenttia 20,1 prosenttiin. Myös näiden kohdalla Sisä-Suomen poliisissa päästiin valtakunnallisten keskimääräisten selvitystasojen yläpuolelle.
Väkivaltarikosten selvitystaso heikkeni puolella prosentilla 88,8 prosenttiin, mutta oli siitä huolimatta voimakkaasti valtakunnallista selvitystasoa parempi. Pimeänä poliisin tietoon tulleiden rikosten kohdalla selvitystaso oli 37,2 prosenttia eikä siinä ollut muutoksia edelliseen vuoteen nähden. Pimeänä poliisin tietoon tulleiden väkivaltarikosten kohdalla Sisä-Suomen poliisilaitoksen selvitystaso oli valtakunnallista keskimääräistä selvitystasoa hieman heikompi.
Huumausainerikosten ja liikennerikosten kohdalla rikosten selvitystasojen tarkastelu ei ole tarkoituksenmukaista. Näissä rikos tulee usein poliisin tietoon oman valvonnan tuloksena ja valtaosassa selviää samaan aikaan myös tekijän henkilöllisyys.
Tutkinta-ajat pitenivät
Tutkinta-aika tarkoittaa selvitettynä päätettyjen rikosten tutkintaan käytettyjen vuorokausien keskimäärää. Aika lasketaan tutkinnan aloittamisesta sen päättämiseen poliisiasiain tietojärjestelmästä. Kun rikoksen selviämiselle ei ole edellytyksiä, tutkinta keskeytetään tutkintatoimenpiteiden jälkeen. Tilanteen muuttuessa rikos otetaan uudelleen tutkintaan.
Sisä-Suomen poliisilaitoksen tutkimien rikoslakirikosten (ilman liikennerikoksia) keskimääräinen tutkinta-aika piteni 19 vuorokaudella 137 vuorokauteen. Valtakunnallisesti tutkinta-aika oli keskimäärin 124 vuorokautta.
Omaisuusrikosten kohdalla tutkinta-aika piteni keskimäärin 31 vuorokaudella 142 vuorokauteen ja väkivaltarikoksissa 20 vuorokaudella 177 vuorokauteen. Myös näiden osalta Sisä-Suomen poliisilaitoksen keskimääräiset tutkinta-ajat olivat valtakunnallisia pidemmät.
Tutkinta-aikaan vaikuttavat monet asiat, joista olennaisimmat ovat tutkinnan käytössä olevat resurssit, tutkittavana olevat rikokset ja niiden määrä. Tutkinta-aika kasvaa, kun poliisin tietoon tulleiden rikosten tutkintamateriaalia ei ehditä kokoamaan esitutkintapöytäkirjaksi syyttäjälle toimittamista varten. Erityisesti väkivaltarikoksissa ja muissa vakavissa rikoksissa tutkinta-ajat ovat muita rikoksia pidemmät.
Ulkomaan kansalaisten osuus rikollisuudessa kasvoi niin rikoksesta epäiltyjen kuin asianomistajienkin ominaisuudessa
Sisä-Suomen poliisilaitoksen tietoon tulleiden rikoslakirikosten (pl. liikennerikokset) määrä lisääntyi vuoden alkupuolella. Samaan aikaan poliisin tietoon tulleiden rikoksesta epäiltyjen määrä väheni. Tästä huolimatta niiden rikoksien, joissa rikoksesta epäilty oli ulkomaan kansalainen, määrä lisääntyi. Muutosten seurauksena rikoksesta epäiltyjen ulkomaan kansalaisten osuus lisääntyi edellisestä vuodesta 2,1 prosenttiyksikköä 6,7 prosenttiin.
Samaa rikosryhmää tarkasteltaessa myös ulkomaalaisten asianomistajien osuus lisääntyi alkuvuoden aikana. Määrä nousi 6,7 prosenttiin eli 2,9 prosenttiyksikköä.
Liitteenä olevasta tilastosta voi tarkastella ulkomaan kansalaisten osuutta tietyissä rikosryhmissä ja eräiden rikosnimikkeiden kohdalla. Tarkastelu onnistuu rikoksesta epäiltyjen ja asianomistajien määrien sekä osuuksien osalta.
Poliisin hoitamien tehtävien määrä pysyi edellisen vuoden tasolla
Poliisi hoiti Sisä-Suomen poliisilaitoksen alueella vuoden 2016 tammi – maaliskuussa lähes 29 000 tehtävää. Määrä lisääntyi edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta vain 96 tehtävällä eli 0,33 prosenttia. Suhde poliisin oma-aloitteisien tehtävien ja Hätäkeskuksen poliisille välittämien tehtävien välillä pysyi lähes edellisen vuoden kaltaisena.
Poliisin tehtävät jaetaan niiden kiireellisyyden perusteella kiireellisyysluokkiin, joista A tarkoittaa korkeinta kiireellisyyttä, B kiireellistä ja C kiireetöntä tehtävää. A ja B -kiireellisyysluokkien tehtävämäärät vähenivät alkuvuoden aikana noin 1 150 tehtävällä eli lähes seitsemän prosenttia. Samaan aikaan C -kiireellisyyden tehtävien määrä lisääntyi lähes samassa suhteessa.
Tehtäväryhmiä tarkasteltaessa lisäystä edelliseen vuoteen nähden oli liikenteestä aiheutuvissa tehtävissä ja siellä erityisesti ajoneuvon pysäyttämisissä ja tarkastamisissa. Myös hengen ja terveyden suojaan kohdistuneet tehtävät lisääntyivät. Niissä lisäystä aiheuttivat pahoinpitelyt, tappelut ja huumerikokset. Tehtäväryhmän onnettomuus tai vaarallinen tilanne tehtävämäärää lisäsivät rakennuspalot.
Toimintavalmiusajat paranivat
Toimintavalmiusaika tarkoittaa sitä aikamäärää, joka menee ensimmäiseltä poliisipartiolta tapahtumapaikalle pääsemiseksi, kun poliisi on tehtävän vastaanottanut.
Poliisi ennätti Sisä-Suomen poliisilaitoksen alueella A -kiireellisyysluokan tehtävissä tapahtumapaikalle alkuvuoden aikana keskimäärin 10,3 minuutissa. Parannusta edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan tuli minuutti. Parannuksesta huolimatta A -kiireellisyysluokan valtakunnallisesta toimintavalmiusajasta jäätiin 0,7 minuuttia.
A + B -kiireellisyysluokan tehtävissä keskimääräinen toimintavalmiusaika parani 0,6 minuuttia. Poliisi ehti Sisä-Suomen poliisilaitoksen alueella tapahtumapaikalle keskimäärin 18,9 minuutissa. Valtakunnallisesti kyseinen toimintavalmiusaika oli keskimäärin 17,2 minuuttia.
Toimintavalmiusaikaan vaikuttaa useampikin asia, joista merkittävin on kenttätoiminnan resurssi. Kun poliisipartioiden saatavuus on hyvällä tasolla, toimintavalmiusajat eivät kasva tehtäviltä vapautuvien partioiden odottelusta. Saatavuus vaikuttaa myös siten, että partioita voidaan sijoittaa eri puolille toiminta-aluetta, jolloin ajomatkat tapahtumapaikoille lyhenevät.
Lupatoimintojen siirtäminen pois paikallispoliisilta vaikutti poliisin myöntämien lupien kokonaismäärään
Ajokorttiasiat siirtyivät Liikenteen turvallisuusviraston tehtäviksi vuoden 2016 alusta. Samaan aikaan myös suppeat turvallisuusselvitykset siirtyivät Suojelupoliisille. Tehtävien siirrot vaikuttivat Sisä-Suomen poliisilaitoksen myöntämien lupien määrään siten, että kokonaismäärä vuoden kolmena ensimmäisenä kuukautena väheni yli kahdeksan prosenttia eli noin 3 700 kappaleella. Lupia myönnettiin yhteensä lähes 40 000 kappaletta. Ajo-oikeuksiin liittyvät ajokieltoasiat säilyivät edelleen paikallispoliisilla.
Passien kysyntä jatkui vilkkaana vuoden 2016 puolellakin. Sisä-Suomen poliisilaitos myönsi vuoden 2016 tammi – maaliskuussa pitkälti yli 30 000 passia. Määrä lisääntyi edellisestä vuodesta noin 20 prosenttia eli yli 5 000 kappaleella. Passien kysyntää on jo pidemmällä aikavälillä lisännyt passien pisimmän voimassaoloajan lyhentäminen 10 vuodesta viiteen vuoteen vuonna 2006. Tämän vuoden aikana viimeisetkin 10 vuoden passit vanhenevat, mikä lisää kysyntää entisestään.
Myös henkilökorttien kysyntä lisääntyi. Kortteja myönnettiin vuoden alun kuukausina yli 5 000 kappaletta. Lisäystä edelliseen vuoteen nähden tuli 21 prosenttia eli noin 900 henkilökortin verran. Henkilökorttien kysyntää lisää mm. pankkipalvelujen tiukentuneet käytännöt henkilöllisyyden todistamisessa. Henkilökorttien suosio on lisääntynyt erityisesti passittomien ja ajokortittomien ikäihmisten keskuudessa henkilöllisyyden todistamisen välineenä. Lisäksi henkilökortin suosiota lisää sen kelpaaminen matkustusasiakirjaksi useammassa Euroopan maassa.
Henkilöstön määrässä pientä lisäystä
Sisä-Suomen poliisilaitoksen henkilömäärä oli vuoden 2016 alussa keskimäärin 1 059 henkilöä. Määrä lisääntyi edellisen vuoden alkuun nähden noin kaksi prosenttia eli 21 henkilöllä. Vuoteen 2014 verrattuna henkilömäärä oli kuitenkin pienempi.
Poliisien määrä kasvoi lähes neljä prosenttia eli 31 poliisilla. Vuoden alun poliisien keskimääräinen lukumäärä oli 829, mikä on vuoden 2014 lukemiinkin nähden korkeampi. Tosin samaan aikaan poliisityön harjoittelijoina toimineiden opiskelijoiden määrä väheni. Henkilöstöryhmään muut kuuluvat lähinnä toimistosihteerit, joiden määrä on vähentynyt vuodesta 2014, mutta vuoteen 2015 nähden tilanne on pysynyt lähes ennallaan.
