Vasemmistonuorten asuntopoliittinen kampanja Oma koti liian kallis kävi Äänekosken torilla ja oli mukana Suolahden kansantalossa järjestetyssä paneelikeskustelussa. Vasemmistonuorten puheenjohtaja Li Andersson kertoi, kampanjan pääasiallisen ajatuksen olevan, että poliitikot saadaan reagoimaan ja osallistumaan keskusteluun jossa vaihdetaan ajatuksia puolin ja toisin.
– Että kuullaan minkälaista asuntopolitiikkaa Suomessa tehdään vai annetaanko yksityisten toimijoiden hoitaa asuntotuotanto ja sitten ihmetellään kun ei ole tarjolla riittävästi pieniä vuokra-asuntoja. Kalliit hinnat ajavat ihmiset yhä kauemmaksi asuinkeskuksista alueille, joilla samaan aikaan vähennetään palveluja ja korotetaan joukkoliikenteen hintoja – tai karsitaan joukkoliikennettä, Andersson kertoi avauspuheenvuorossaan.
Äänekosken kuntavaikuttajista paneeliin osallistui Leila Lindell, Merja Närhi ja Sirpa Martins sekä Ääneseudun Asunnot Oy:n toimitusjohtaja Pekka Kareaho. Poliitikoista mukana oli myös Matti Virtanen ja Ilidio Flores.
– Meitä kiinnostaa kuulla mitkä ovat paikallisen asuntopolitiikan onnistumiset ja epäonnistumiset tai ongelmat, Andersson sanoi.
Kareaho antoi katsauksen Äänekosken asuntomarkkinoihin, Äänekosken Asunnoilla on 1300 asuntoa.
– Väestö keskittyy tiettyihin kaupunkeihin ja niissä tiettyihin taajamiin. Se tarkoittaa sitä, että asuntojen kysyntä keskittyy näille alueille. Me painimme tyhjien asuntojen kanssa, juuri näiden isojen kaksioiden ja kolmioiden. 1970-1980-luvulla jolloin vuokra-asuntoja rakennettiin, ruokakunnan koko oli paljon suurempi kuin nyt. Keskimääräinen koko on tänään 1,5 henkilöä ja pienten asuntojen kysyntä on sen mukainen. Asuntokanta ja kysyntä ei kohtaa. Asunnon tarvitsijat ovat pääasiassa nuoria ja mielellään otetaan pieni asunto kun meillä on tarjota isoja perheasuntoja. Onneksi Äänekoski on kilpailukykyinen hintatasoltaan, Kareaho muistuttaa.
Leila Lindell heitti ilmaan ajatuksen senioriasuntojen luomisesta kuntaan.
– Meillä on hurjasti vapaita asuntoja joiden ylläpitäminen on kallista, ja se näkyy vuokrien hinnoissa. Heitän pohdintaan, että voisiko ikääntyvien yksinäisyyttä vähentää yhteisöllisellä asumisella, Lindell sanoi ja kertoi käyneensä Boråsissa tutustumassa senioriasunnoksi muutettuja vuokra-asuntoja joista oli tehty palveluasuntotyyppisiä ratkaisuja yhteisine tiloineen ja toimintoineen.
– Sitä kautta pystyttiin vaikuttamaan siihen, että vanhukset pystyivät elämään elinkaarensa loppuun asti kotona. Tätä meidän kannattaisi pohtia mahdollistaisiko olemassa oleva asuntokantamme tällaista ajatusta toteutuvaksi.
Lindell sanoo, että kaupunki teki virheen kun myi pois vuosina 2006-2007 halvalla omistamiaan taloja pois. Kolikon toinen puoli kääntyi siinä, kun yksityinen puoli kilpailee kunnallisen laadukkaan asuntotarjonnan kanssa ja on vääristänyt markkinoita.
– Yhteiskunnan murros näkyy Äänekoskella voimakkaana kun meillä on hävinnyt teollisia työpaikkoja kymmenen vuoden aikana 1000-1200 työpaikkaa. Meillä painitaan työttömyyden tai sen uhan alla. Se näkyy vuokrapuolella myös.
Sama nuorten kohdalla. Yhteisöasumista itsekin kokeillut Merja Närhi liputtaa isojen vuokra-asuntojen tarjonnan lisäämistä nuorille kimppakämpäksi.
– Vaihtoehtoisia asumismuotoja tulisi tuoda esiin ja Äänekoski olisi hyvä paikkakunta mihin luoda tällaisia, onhan meillä nuo jo mainitut 1300 vuokra-asuntoa joiden käyttöprosentti muun muassa Suolahdessa on vain 77. Tyhjillä kaupungin vuokra-asunnoilla voisi testailla hyvinkin erilaisia tapoja asua, esimerkiksi tätä yhteisöasumista.
Närhi miettii myös tyhjien asuntojen muuttamista harrastetiloiksi tai vaikkapa toimistokäyttöön.
– Miten näitä tyhjiä asuntoja voisi hyödyntää, se on mietinnän paikka, sillä on kallista touhua pitää lämpöjä yllä asunnoissa joissa ei asu ketään. On myös moraalisesti arveluttavaa, kun meillä on maassamme asunnottomuutta ja samaan aikaan toisaalla lämmitämme tyhjiä seiniä.
Senioriasunnot ovat myös Närhin mielessä. Yleensä seniorivarustellut asunnot ovat hurjan kalliita.
– Laadukkaaseen senioriasumiseen tulisi olla oikeus myös sellaisella joka haluaa asua vuokralla.
Sirpa Martins ei poikkea linjalta. Hän muistuttaa että asumista ohjataan lainojen voimin.
– Laina on halpaa mutta asuntolainaa ei myönnetä tietyille paikoille. Markkinat ohjaavat asuntorakentamista ja valtaa on luovutettu markkinoille ihan liikaa. Pitäisi katsoa enemmän ihmisten tarvetta, vaikkapa juuri näitä senioriasuntoja.
Martins ottaa esille nuorisotyöttömyyden ja huolen sen kehityksestä.
– Pitäisi tarjota nuorille erilaisia asumismuotoja. Riihijärvenkadulla niin sanotuissa Suojarinteen taloissa on tätä yhteisasumista kokeiltu, vuokrattiin huone kerrallaan ja keittiö oli yhteisessä käytössä. Tarvitaan erilaisia sosiaalisen asumisen muotoja, silloin kun lähdetään kotoa ja kokeillaan omia siipiä – tässä olisi juuri tilaus sille.
Paletin rakentamiselle tuntuu olevan tarve, tietävät poliitikot ja ovat aiheesta yhtä mieltä yli puoluerajojen. Nyt heitettiin keppiä asuntoministerille kopiksi otettavaksi.
