Onko ikinä uutta vuotta odotettu yhtä kiihkeästi kuin nyt?
Jokaisen mielestä 2020 oli kammottava, unohduksen ansaitseva vuosi. Ja vaikka järki sanoo, että mikään ei muutu taikaiskusta joulukuun viimeisestä illasta tammikuun ensimmäiseen aamuun, tuntuu silti, että tarvitaan uusi alku. Uusi mahdollisuus. Ja jos ei suoranaisia taikoja, niin uusia mahdollisuuksia saamme kuitenkin aikaan omin toimin ja yhteisvoimin. Korona tekee taloudessa pahojaan ehkä juuri talven mittaan, mutta monet elvytystoimet pääsevät vasta vauhtiin ja vaikuttamaan.
Nelostien rakennusurakka Äänekoskelta etelään alkaa olla valmis, joten ensi vuonna aletaan parantaa tietä Äänekoskelta pohjoiseen. Sain lähivuosien budjettiin varattua työhön 21 miljoonaa euroa. Kun vielä nelostietä nopeutetaan maakunnan etelärajalla, Hartolan ja Joutsan välillä, omatkin kesämatkani kotikaupunkiin käyvät jatkossa sujuvammin.
Mieluummin tietysti kuljen junalla. Ensi vuonna aletaan parantaa Tampereen ja Jyväskylän välistä rataa, samalla autetaan kriisikaupunki Jämsää. Kun rataa korjataan myös eteläpäässä, puristuu Jyväskylän ja Helsingin matka-aika kahden ja puolen tunnin tienoille. Ja kunhan ensi vuosikymmenellä saadaan rakennettua nopea Suomi-rata, tiivistyvät yhteydet entisestään. Suunnittelu voi nyt alkaa. Hankeyhtiöiden perustamispapereihin saatiin nimet alle sopivasti juuri nykyisen ministeripestini vuosipäivänä.
Kuten näkyy, koko ajan tapahtuu ja usko huomiseen on luja. Mitä hankalampaa harmia virus keksii aiheuttaa, sitä määrätietoisemmin elvytetään ja investoidaan. Tulevaisuus tulee, sittenkin. Yhteisiä rahoja täytyy käyttää tietenkin fiksusti. Koronakriisi pakottaa tekemään asioita uudella tavalla, joten se myös mahdollistaa tehokkaammat, tuottavammat ja ilmastoystävällisemmät ratkaisut. Kuten Äänekosken teollisuudessa on havaittu, vaikeuksien jälkeenkin voimme synnyttää uutta vientituotetta ja tuloa, työtä ja hyvinvointia.
Kun tonttiini kuuluu sekä liikenne että viestintä, niin se minkä liikenne korona-aikana on hävinnyt, sen viestintä on voittanut. Koko Suomi on ottanut valtavan digiloikan. Etätyö ja etäopetus ovat jäädäkseen. Ilahduttavan moni ikäihminen, jolla ei ennen ollut älypuhelintakaan, pitää nyt tottuneesti ja tiiviisti yhteyttä läheisiinsä videon välityksellä. Se lievittää eristyneisyyttä.
Näiden kuukausien aikana on vahvistunut käsitykseni, että suomalaiset pärjäävät kriiseissä. Suomen kansainvälisesti verraten hyvä koronanhallinta ei ole yksinomaan hallituksen ansiota – kyllä meillä kansakuntana on geeneissä kyky kestää vaikeuksia. Tehdään kaikkemme sen eteen, että ensi vuonna niitä on vähemmän.
Toivotan sinulle rauhallista joulua, toiveikasta uutta vuotta, ja terveyttä!
Timo Harakka
liikenne-ja viestintäministeri
