Toissa kesänä ajelimme vaimoni kotiseuduilta pohjoisesta kohti Äänekoskea. Kun saavuimme Pihtiputaan Elämäjärvelle, tokaisin, että nyt olemme Uusimman Äänekosken keskusraitilla, joka jatkuu 120 kilometriä etelään Hirvaskankaalle.
Jo silloin Äänekosken kaavailtu liitos Keski-Suomen pohjoisimpiin kuntiin tuntui mahdottomalta. Pielaveden tai Reisjärven rajoilta tulisi mahdoton matka Piilolanniemeen uuteen terveyskeskukseen.
Onneksi Konnevesi torjui Laukaan kosiskelut – Äänekosken päättäjille avautui sauma tarjota yhteistyötä kaakkoon päin. Naapureita lämmitti jo sekin, että koskelaiset olisivat valmiita jopa nimeämään uuden, yli 40 000 hengen kunnan Laukaaksi.
Koskelaiset järkeilivät, että Laukaalla on parempi brändi, kuten nykyään sanotaan. Koskaan ei ole sanottu, että Laukaalla haisee. Matkailukohteena Laukaa-Konnevesi on vetovoimainen koskineen, varsinkin kun Etelä-Konneveden kansallispuisto saadaan perustetuksi.
Äänekosken kaupunginjohto ja poliittinen johtajisto ovat saaneet naapurikunnista yksimielistä kiitosta aktiivisesta, rakentavasta asenteesta. Se on aika ihmeellistä, kun ottaa huomioon, miten herkkiä aiheita kuntaliitokset ovat.
Jyväskylä on töpännyt ihan silkkaa ylimielisyyttään.
ASENTEET OVAT muuttuneet. Enää ei voivotella pakkoliitoksista, vaan intoillaan tulevaisuuden mahdollisuuksista. Elinvoima elpyy, uusia elinkeinoja houkutellaan.
Uudella Laukaalla olisi äkkiäkin ajatellen monia valtteja. Äänekosken, Suolahden, Lievestuoreen ja Vihtavuoren teollisuutta täydentää laaja maaseutu ja maatalous. Kaupunkimaisia palvelukeskuksia ympäröi vetovoimainen luontomatkailualue kanavineen ja koskineen, varsinkin kun Etelä-Konneveden kansallispuisto saadaan perustettua. Myös Keiteleen status nousee.
Kiitos nuorekkaan itänaapurin, uuden Laukaan ikärakenne olisi lupaavampi kuin Suomessa keskimäärin. Nuorisolla ei olisi työntöä pois, lapsiperheille tarjottaisiin edullista elämänlaatua.
Uusi Laukaa olisi käytännössä lentokenttäkunta. Siinä missä Jyväskylä toivoo nopeampaa raideyhteyttä etelään, meidän etumme olisi pikemmin säilyttää lentoliikenne.
SUHDE JYVÄSKYLÄÄN muuttuu. Pitkällisen alemmuuskompleksin voisi jo romuttaa, samoin turhat pelot siitä, että hohdokas kasvukeskus imee kehyskunnat kuiviin.
Uusi Laukaa voisi hyödyntää menestyvää keskuskaupunkia. Suhteemme Jyväskylään pitäisi olla samanlainen kuin Vantaan suhde Helsinkiin. Edullisemmat tontit, suurpiirteisempi kaavoitus, nopeampi byrokratia ja yritysintoinen asenne houkuttaisi yritykset kunnanrajan pohjoispuolelle, yhä kasvukeskuksen läheisyyteen.
Ehkä ikuinen lempihaaveeni voisi toteutua Uudessa Laukaassa. Tahtoisin rataliikenteen palautuvan Jyväskylän ja Äänekosken välille. Sehän olisi nyt Laukaan sisäistä raideliikennettä, joka kuljettaa väkeä keskisuuren kaupungin osista toiseen ja Jyväskylään töihin.
Jyväskylä—Leppävesi—Vihtavuori—Laukaa—Kuusaa—Suolahti—Äänekoski: oma metro! *
TIMO HARAKKA
PS: Tulisiko ÄKS:n uudeksi nimeksi LAKS vai NIKS vai peräti KOKS, jää muiden kuin minun huoleksi. Varmistaakseni sen, että eurovaaliehdokkuuteni ei vaaranna lehden riippumattomuutta, ilmoitin tiistaina ÄKS:n hallituksen kokouksessa, että olen myynyt kaikki yhtiön osakkeeni ja luovun hallituksen jäsenyydestä.
Suhtaudun kampanjassani kaikkiin tiedotusvälineisiin tasapuolisesti ja toivon samaa kohtelua itselleni.
Äänekoski, Suolahti, Sumiainen, Uurainen, Jyppilä jnee. Toivakkaan saakka oli ennen aikoinaan Laukaan Kuntaa.
Rajanaapuri taisi olla savon puolella Rautalampi.
Mistä taas Laukaa on aikoinaan lohkottu.