Hallituksen tavoitteena on kasvattaa biotalouden tuotos nykyisestä noin 60 miljardista eurosta sataan miljardiin euroon ja luoda 100 000 uutta biotaloustyöpaikkaa vuoteen 2025 mennessä. Nämä linjaukset sisältyvät valtioneuvoston 8.5.2014 hyväksymään periaatepäätökseen, jonka tavoitteena on vauhdittaa Suomen elinkeinojen uudistumista ja talouden nousua kasvun uusilla kärkialoilla biotaloudessa ja cleantechissä.
Periaatepäätöksen liitteenä olevan Suomen biotalousstrategian johtoajatuksena on, että Suomessa luodaan kilpailukykyisiä ja kestäviä biotalouden ratkaisuja maailmanlaajuisiin ongelmiin ja synnytetään sekä kotimaahan että kansainvälisille markkinoille uutta liiketoimintaa, joka tuo hyvinvointia koko Suomelle. Tavoitteena on luoda uutta talouskasvua ja työpaikkoja liiketoiminnan kasvulla sekä korkean arvonlisän tuotteilla ja palveluilla, turvaten samalla luonnon ekosysteemien toimintaedellytykset.
Biotaloudella tarkoitetaan taloutta, joka käyttää kestävästi uusiutuvia luonnonvaroja biopohjaisten tuotteiden, ravinnon, energian, ja palvelujen tuottamiseen. Siitä odotetaan fossiilitalouden jälkeen talouden seuraavaa aaltoa. Biotalous yhdistää monia alkutuotannon ja jalostustoiminnan aloja sekä lopputuotteiden markkinoita. Sille on ominaista ympäristöä säästävän puhtaan teknologian ja uusiutuvien biopohjaisten luonnonvarojen ja luonnon aineettomien palveluiden kestävä käyttö ja materiaalien tehokas kierrätys.
Runsaiden uusiutuvien luonnonvarojensa, korkeatasoisen osaamisensa ja teollisten vahvuuksiensa ansiosta Suomella on erinomaiset edellytykset olla biotalouden edelläkävijä maailmassa. Niiden avulla voimme tarjota ratkaisuja väestön kasvun, luonnonvarojen ehtymisen, luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen ja ilmastonmuutoksen aiheuttamiin globaaleihin haasteisiin.
Erityisesti metsäsektorin merkitys Suomessa on ollut, ja tulee myös jatkossa olemaan suuri, sillä yli puolet Suomen nykyisestä biotaloudesta perustuu metsiin. Biotaloudessa perinteiset toimialojen väliset raja-aidat hälventyvät, jolloin syntyy uudenlaista toimialarajat ylittävää yhteistyötä. Biotalous yhdistää puunjalostusta, kemiaa, energiaa, rakentamista, teknologiaa sekä ravinto- ja hyvinvointiratkaisuja.
Strategian neljä painopistettä ovat 1) biotalouden kasvulle luodaan kilpailukykyinen toimintaympäristö, 2) biotalouteen luodaan uutta liiketoimintaa riskirahoituksen, rohkeiden kokeilujen ja toimialarajojen ylittämisen avulla, 3) biotalouden osaamisperustaa uudistetaan koulutusta ja tutkimustoimintaa kehittämällä ja 4) biomassojen saatavuus, raaka-ainemarkkinoiden toimivuus ja käytön kestävyys turvataan.
Biotalousstategia on valmisteltu työ- ja elinkeinoministeriön, maa- ja metsätalousministeriön, ympäristöministeriön, opetus- ja kulttuuriministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön, valtiovarainministeriön, valtioneuvoston kanslian ja niiden hallinnonalojen sekä VTT:n ja Sitran yhteistyönä.
Strategian toimeenpano käynnistetään nopeasti työ- ja elinkeinoministeriön johdolla ministeriöiden välisenä yhteistyönä, johon niiden hallinnonalojen organisaatiot osallistuvat laajasti.
