Biotuotetehtaasta on nyt valmiina 45 prosenttia. Kuokka biotuotetehdastyömaalla lyötiin maahan tasan vuosi sitten. Keskiviikkona oli juhlallisen harjannostajaisten aika. Juhlapaikkana toimi rakentuvan tehtaan paalaamo, jossa on vesikatto jo paikoillaan. Kriteerit harjannostajaisiin siis täyttyivät.
– Hanke on ollut vireillä jo vuodesta 2012 asti, jolloin epäviralliset biotuotetehtaan syntysanat lausuttiin. Varsinaisen tehdaskonseptin alustavat suunnittelut alkoivat keväällä 2013, jolloin tämä oli vielä huippusalainen hanke, projektinjohtaja Timo Merikallio Metsä Fibreltä kertoi juhlapuheessaan.
Ensin tiimissä oli vain kolme henkeä, jolla massiivista hanketta lähdettiin viemään eteenpäin. Tällä hetkellä työmaan vahvuus on noin 1200 henkeä, eri kansalaisuuksia 16. Työntekijöiden määrä tuplaantuu syksyyn mennessä ja pikkuhiljaa siirrytään rakentamisvaiheesta asennusvaiheeseen.
– Vantaalla oli piilopirtti jonne mentiin kulkureittiä jonka vain harvat ja valitut tiesivät. Vuotta myöhemmin, huhtikuussa 2014 hanke tuotiin julkisuuteen investointisuunnitelmana, jonka jatkosuunnitteluun värvättiin suunnittelutiimi. Julkisuuteen tulo oli välttämätöntä, julkisten prosessien myötä.
Merikallio kiitteli paikallisia viranomaisia lupamenettelyjen suhteen.
– Kaikki tapahtui ripeästi. Kun olimme hommaan hyvin valmistautuneet, niin asia eteni aikataulun mukaisesti.
Tehtaan esisuunnitelman pohjalta valmisteltiin investointiesitys. Sen aikana tehdas alkoi muotoutua.
– Nyt täällä Äänekoskella jo pikkuhiljaa nähdään millainen tästä tulee.
Investointiesityksen jälkeen päästiin tekemään päälaitekauppoja.
– 2015 keväällä projekti alkoi toden teolla, kertasi Merikallio tapahtumia.
Tämän vuoden alussa on aloitettu ensimmäiset laiteasennukset. Itse rakentaminen alkaa olla jo saavuttanut huippunsa.
– Rakentajien määrä alkaa laskea, mutta asentajien määrä nousee. Työturvallisuutta valvottu ja tehty laajasti. Vakavilta työtapaturmilta on vältytty, kiitos ennakoivan työturvallisuustyön.
Ensi keväänä aletaan valmistella tehtaan koekäyttöä ja ensi kesänä tehdas käynnistetään.
– Sitä ennen on vielä paljon tehtävää, Merikallio sanoi.
Työmaapäällikkö Pekka Salomaa kertoi huolellisen suunnittelun olleen tärkeää. Massiivinen tehdas rakentuu käyvän tehtaan kupeelle, joten logistiikka ja kaikki muu on ollut tärkeässä roolissa. Tulevan tehtaan yhteenlaskettu tilavuus on noin 1,2 miljoonaa kuutiometriä.
– Suurimpia rakennuksista ovat soodakattila, 250 000 kuutiometriä, ja tämä harjannostajaisten juhlapaikka eli kuivaamorakennus 237 000 kuutiometriä. Pienin rakennuksista tulee olemaan mitta-aseman kuljettajien wc, joka tilavuus on 51 kuutiometriä, Salomaa laski.
Äänekosken kaupungin rakennusvalvonta sai kiitosta.
– Sovitun menettelyn mukaan rakennusluvat on haettu rakennuskohtaisesti. Lupia varten on rakennusvalvonnassa pidetty – ja pidetään edelleen, säännöllisiä suunnittelukokouksia. Lupien myöntäminen on mennyt kitkattomasti ja hyvässä hengessä alusta lähtien. Tästä suuri kiitos johtavalle rakennustarkastajalle, Arto Tavastsjernalle, Salomaa lausui.
Tehtaanjohtaja Camilla Wikstörm kertoi että isossa kuvassa kaikki on mennyt suunnitelmien mukaan.
– Pienet yllätykset eivät ole painaneet näin isossa projektissa ratkaisevasti.
Wikström sanoo, että harjannostajaiset on yksi odotettu etappi. Se on nyt saavutettu.
– Kyllä minä elän jo sitä aikaa, kunnes uusi tehdas käy, Wikström hymyilee.
Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Kari Kiiskinen sanoo, että ennen investointisuunnitelman julkituloa Äänekoski oli alakulon vallassa.
– Nyt on positiivinen pöhinä, joka näkyy kaupungin vetovoimaisuuden lisääntymisenä, yrittäjyyden kasvuna, työpaikkojen syntymisenä, ja kuntalaisten hyvinvointina verotulojen kasvun muodossa. Tehdas antoi Äänekoskelle uskoa tulevaan, ja myös koko Keski-Suomeen, että myös tällainen on mahdollista. Vielä kun saisimme valtiovallan satsaamaan infraan, Kiiskinen tuumaa, ja toivoo, että äänekoskelaiset ymmärtävät tehtaan erittäin positiivisen merkityksen koko kaupungille.
Harjannostajaisissa syötiin täytekakun lisäksi hernekeittoa.
Teppo Virtala, rakentamisen työmaapäällikkö, muistutti Äänekosken työväensoittajien kanssa tehdystä pitkästä yhteistyöstä. Se alkoi jo vuonna 1955 soitinhankintojen muodossa silloisen Äänekoski Osakeyhtiön kanssa. Työväensoittajien solistina toimi Jukka Vehkala ja kapellimestarina Esko Eirola.
