Keski-Suomen Sote 2020-hankkeen Äänekosken kuntalaisilta kirvoitti kiperiä kysymyksiä valmisteilla olevasta Sosiaali- ja terveysuudistuksista.
Torstaina 5.2.2015 järjestetty kuntalaisilta Keski-Suomen Sote 2020-hankkeen tarkoitus on ensisijaisesti kartoittaa kansalaisten mielipiteitä ja ajatuksia toimivasta Sosiaali- ja terveyspalveluista. Keskustelun herättäminen on tärkeää, sillä asukkaiden ajatukset ja tarpeet täytyy saada otettua huomioon suunnitellessa uudistusta Kyselyiden ja iltojen pohjalta kerätään kooste joka esitetään johtohenkilöille siinä vaiheessa kun Itäistä Sotealuetta ryhdytään laatimaan.
– Tärkeintä on, että palvelut palvelevat asiakkaita mahdollisimman sujuvasti ja ettei uudistusta ajatella vain tekijöiden silmin. Emme myöskään halua että olemassaolevia palveluita lakkautettaisiin, hanketyöntekijä Tuija Koivisto kertoo.
Tuija Koivisto (vas.) sekä Riitta Pylvänen (oik.) yhdessä hankepäällikkö Marja Heikkilän kanssa kiertävät maakuntaa keräämässä kansan mielipiteitä ja ideoita Sote-uudistusta varten.
Vs. Kaupunginjohtaja Matti Tuononen toivoi puheenvuorossaan että kaikkia kohdeltaisiin uudistuksessa tasa-arvoisesti. Lakiesityksestä löytyy tosin aukkoja, joihin täytyy löytää vastauksia. Mitä tapahtuu tukipalveluiden työntekijöille, siirretäänkö tukipalvelut sellaisenaan vai osittain uuden Sote-alueen alle? Miten käy viiden vuoden irtisanomisaikojen?
SOTE-ALUEEN ÄÄNIMÄÄRÄT jaetaan väkiluvun perusteella. Itäisellä Sote-alueella asuu yhteensä 816 697 ihmistä ja kunnat saavat yhden äänen tuhatta ihmistä kohti. Tämä tarkoittaa että Äänekosken kokonaisäänimäärä 816:sta nyttemmin alle kahdenkymmenen tuhannen asukkaan kaupunkina on 19. Äänekosken painoarvo Sote-alueessa on siis hieman päälle kaksi prosenttia.
Tuononen on myös hyvin huolissaan Sote-uudistuksen taloudellisesta kestävyydestä. Uudistukseen ei ole sisällytetty minkäänlaista kustannuskattoa eikä uudistuksessa varsinaisesti puhuta edes säästötoimista, joten on olemassa riski että kulut jatkavat vain kasvuaan.
– Mikäli kestämätöntä kasvua ei pysäytetä, eihän meillä kohta muuta voi ollakaan kuin Sotea. Kuluttajaindeksi nousee vuosittain prosentista kolmeen. Sote-kulut kuitenkin ovat nousseet 5 prosenttia. Mistä tämä johtuu, Tuononen kysyy.
Pohdinnan alle joutuu myös, johtuuko kulujen kasvu nimenomaan kuntayhtymien kustannusten noususta vai ikärakennemuutoksesta. Selkeää vastausta kysymykseen tuskin löytyy.
KUNNAN OMAISUUDEN kohdalla lähtökohta on se, että kunnat ja kuntayhtymät sopivat keskenään terveydenhuollon tilojen käytöstä. Kunnat voivat joko myydä tai vuokrata olemassaolevia tiloja kuntayhtymän käyttöön. Mikäli Äänekosken uusi terveyskeskus sijoitettaisiin kuntayhtymään joko taseella tai käypällä arvolla, tarkoittaisi se käytännössä sitä että lahjoittaisimme tilat pois ja pitäisimme velat itsellämme. Mikäli sopimukseen omaisuusjärjestelyistä ei päästä, omistusoikeus kuitenkin säilyy kaupungilla.
– Me sijoittaisimme sinne silloin paljon enemmän kuin mitä meidän asukaslukumme vaatii. Ei kuulosta järkevältä, tällaista ei saa missään nimessä hyväksyä, Tuononen toteaa.
Vaikka ajatus solidaarisesta Itäisestä Sote-alueesta uusine rakennusprojekteineen tuntuukin hyvältä ajatukselta, saattaa Äänekoski ja pienemmät kunnat äkkiä joutua kaivamaan enemmän kuvetta kuin muut. Maksaisimme silloin sekä omasta terveyskeskuksestamme että muualla rakenteilla olevista projekteista.
Keskustelutilaisuus poiki liudan askarruttavia kysymyksiä.
KESKUSTELUTILAISUUDESSA OSALLISTUJIEN huoli lähipalveluiden jatkumisesta sekä vaikutusmahdollisuuksista oli vahvasti läsnä. Hankkeen tavoitteena on nimenomaan kartoittaa lähipalveluiden tarpeet kaikista 21:stä kunnasta ja määrittää mitä lähipalvelut käytännössä tarkoittavat. Lähipalveluita täytyy kyetä tarjoamaan yhdenvertaisesti koko Sote-alueella ja siten että se tapahtuu mahdollisimman lähellä palvelun tarvitsijaa. Lähipalveluiden yhtenäistäminen on koettu käytännössä kuitenkin vaikeaksi sillä alueelliset erot isojen ja pienien taajamien ja reuna-alueiden välillä on iso.
Huolta herätti lisäksi vastuukysymykset. Kuka näin isossa koneistossa on vastuussa jos yksi ratas ei pyöri?
– Ei ihme, että käytetään nimitystä Sote-soppa kun asiaa viedään näin nopeasti eteenpäin. En voi ottaa kantaa koko Sote-asiaan ennenkuin eduskunta tai kukaan muukaan tietää asiasta yhtään mitään. On aivan liian aikaista lähteä kysymään kansalaisilta mielipiteitä, yleisöstä huomautetaan.
Kun terveydenhuollon järjestämisvastuu siirretään kunnilta kuntayhtymille, jäljelle jää hyvinvointivastuu. Hyvinvointivastuu tarkoittaa muiden palveluiden tarjoamista asukkaiden hyvinvoinnin eteen. Palvelut sisältävät kuntien ylläpitotoimet ja tukipalvelut. Sote-alue ei voi ottaa vastuuta esimerkiksi liikuntamahdollisuuksien tai liike-elämän palveluiden järjestämisestä. Vs. Kaupunginjohtaja Tuononen ihmettelee, mistä rahat hyvinvointipalveluiden tuottamiseksi jatkossa löytyy, mikäli kaikki annetaan Sote-uudistukselle.
Sote-uudistus ei kuitenkaan kerää koko Itäisen Sote-alueen vanhuksia yhteen massiiviseen yksikköön vaan pyrkimys on pitää ihmiset samassa kulttuurimaisemassa johon he ovat tottuneet. Uudistus kuitenkin mahdollistaa siirron toiselle alueelle mikäli asiakas näin itse haluaa.
Mitä sinä olet mieltä Sote-uudistuksesta? Mitkä palvelut ovat tärkeimpiä jotka täytyy säilyttää lähipalveluina?
Keski-Suomen Sote 2020-hanke kerää mielipiteitä ja ideoita verkossa FACEBOOK-SIVUILLAAN sekä OTAKANTAA.FI-verkkosivun keskusteluosiossa.
