Taidemuseolla alkaa näyttely nimeltä Sata 100 munaa. Oppia munien koristeluun on saatu Unkarista saakka.
Muna-aiheinen pääsiäisnäyttely on Äänekosken Taidemuseon historiassa jo kolmas. Näyttelyn keskipisteenä on kranssiin kiinnitetyt sata munaa, jotka on koristeltu unkarilaisen kansantaiteen mukaisesti. Eri tyylejä on tarjolla runsaasti, aina raaputus- ja vahatekniikoista japaninpaperiin.
Raaputustekniikkaan oppia haettiin Unkarin Takácsista ritariksikin lyödyltä paikalliselta kansantaiteilijalta Ildikó Bakólta. Viime keväänä järjestetty matka innoitti Päivi Pullin, Elina Jurvelan, Sirpa Hasan ja Piia Kiviahon työstämään valtavan määrän toinen toistaan koristeellisempia munia.
Unkarissa munankoristelu on todellinen kansantaide. Jokaisella maakunnalla on toisistaan värein, tekniikoin ja materiaalein eriävät tyylisuunnat. Raaka-aineet taiteeseen löytyvät suoraan luonnosta. Munat tulevat joko omilta kanoilta tai naapurin kanalasta, värit paikallisista kasveista tai hyönteisistä. Unkarilaisille munat ovat kansallinen ylpeys, joiden kuvastamat kuvioinnit tarkoittavat hyviä toiveita munan saajalle.
– Kunpa meilläkin osattaisiin arvostaa samalla lailla kansantaiteita, Päivi Pulli toivoo.
Raaputustekniikassa muna värjätään ensin ja kuvio raaputetaan värin läpi, paljastaen munan oikean värin. Herkkä prosessi voidaan laittaa käyntiin joko tyhjään tai täyteen munaan.
– Me olemme kokeneet helpommaksi käyttää ehjiä munia värjäyksen aikana, sillä tyhjää munaa on vaikeampi upottaa väriaineeseen, Päivi Pulli ja Elina Jurvela kertovat kiinnittäessään lisää munia näyttelyn pääteokseen.
Kranssikruunussa roikkuu kaikkiaan sata munaa. Jokaiselle tekijälle tuli siis tehtäväksi 25 kappaletta unkarilaistyyliin toteutettua munaa. Päivi Pulli ja Elina Jurvela munakruunun alla.
Perinteisempi pisanka-tekniikka toteutetaan mehiläisvahan ja steariinin sekoituksella tekemällä vahalla kuviot munan pintaan ja värjäämällä muna vasta sen jälkeen. Värin kuivuttua vaha sulatetaan pois, jolloin munan kuori paljastuu vahan alta. Vaha siis estää väriaineen tarttumisen kuvion kohtaan.
Origamimuna puolestaan syntyy siten, että munan pinta hiotaan huolellisesti mahdollisimman sileäksi, jonka jälkeen paperi liimataan ja silotetaan munan pintaan. Pinta pyritään pitämään täydellisen sileänä ja kuplattomana. Paperin kiinnittämisen jälkeen pinta lakataan kiiltäväksi ja koristellaan haluamallaan tavalla.
Origamimuna vaatii sorminäppäryyttä ja pitkää pinnaa. Näyttelystä löytyy jopa mainoslehdistä tehtyjä origamimunia.
Näyttelyssä esiintyy myös leikkisiä vivahteita ja omia tulkintoja unkarilaisesta taiteesta. Munia löytyy niin nuottirivistöstä, kanaverkkokuvioista, jopa porkkanoistakin. Myös kotoisammat kasvit ovat toimineet sapluunoina kuviointiin.
Maalaisarkeologiaa. Näyttelyn isoimmat munat ovat ankan munia jotka on tehty vahalla muinaisen munan näköiseksi.
Kanahäkin verkkoa ja munia.
Porkkanoita.
Lehdillä saa luonnonmukaista kuviota värjäykseen.
Sata 100 munaa-näyttely avoinna Taidemuseolla 17.3. – 10.4. 2015
Ti-Pe klo 12-15, Su klo 12-16.
Pääsymaksu 3/2€.
Paikanpäällä myynnissä kortteja, pisankamunia sekä munien värjäykseen tarvittavaa materiaalia.
Tervetuloa!
