Äänekosken kohtalonkysymykseksikin nostettu biotuotetehdas on tapetilla torstaina aamupäivällä. Tuolloin Metsä Groupin suunnittelemasta miljardi-investoinnista vastaavat avainhenkilöt kertovat hankkeen etenemisestä.
Päätös tehtaan rakentamisesta on määrä tehdä keväällä. Päätökseen vaikuttavat tekijät – yhtiön oman, alkuperäisen listauksen mukaan – ovat seuraavat:
1. YVA-prosessin tulos
2. Ympäristöluvan saaminen
3. Maailmantalouden ja erityisesti Aasian talouden kehitys
4. Rahoitusmarkkinoiden tilanne
5. Yhteistyö eri tahojen kanssa: puunhankinta, logistiikka, kaavoitus-, lupa- ja tukiasiat
Miltäpä tilanne näyttää nyt, vajaa puoli vuotta sen huhtikuisen päivän jälkeen, jolloin hankkeesta kerrottiin ensi kertaa julkisuuteen? Käydään lista läpi kohta kohdalta:
*
1. Metsä Fibre jätti ympäristövaikutusten arviointiohjelman (YVA-ohjelma) Keski-Suomen ELY-keskukseen toukokuussa. Ohjelmasta annettiin yhteensä 20 lausuntoa ja mielipidettä, jonka pohjalta vaikutuksia selvitettiin.
Arviointiselostus valmistui elokuussa. Erityisessä syynissä olivat vaikutukset tehtaan alapuoliseen vesistöön. Muita tutkittuja asioita olivat muun muassa hajuhaitat, vaikutukset ilmanlaatuun, maisemaan ja kulttuuriympäristöön, liikenteeseen ja ihmisten terveyteen.
Tulokset olivat hyvät. Merkittävimmät vaikutukset koskevat laajamittaista puuraaka-aineenhankintaa ja jätevesipäästöjä. Vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen voidaan ehkäistä metsähoitosuunnitelmia noudattamalla. Ja vaikka uuden tehtaan tuotantomäärä on moninkertainen vanhaan verrattuna, jätevesikuormituksella ja kasvavalla jäähdytysvesivirtaamalla ei arvion mukaan ole vaikutusta vesistöluokitukseen tai vesistön käyttöön.
Huono puoli on se, että liikenteen melu kasvanee lähiteillä. Sen sijaan hajukaasupäästöjä syntyy huomattavasti nykyistä vähemmän. Äänekoskesta olisi siis tulossa hajuton kaupunki!
*
2. Kun YVA alkoi olla valmis, oli aika laittaa ympäristölupahakemus eteenpäin – luottavaisin mielin. Vireille hakemus tuli 911-päivänä 11. syyskuuta. Lupaa haetaan biotuotetehtaan lisäksi kuoren kuivaukselle ja kaasutuslaitokselle, mädättämölle sekä tehdasalueen jätevesien käsittelylle.
Lupaa odotetaan vuodenvaihteeseen mennessä. Hyvältä näyttää – etenkin kun ympäristöministeriö otti biotuotetehtaan lupamenettelyn siipiensä suojaan. Pilottihankkeella ministeriö haluaa sujuvoittaa luvan myöntämistä.
*
3. Euroopan kysyntä on erittäin heikkoa. Kiinan kasvu näyttää hivenen hiipuvan, mutta pysyy Maailmanpankin mukaan korkealla, 7,5 prosentin vuositasolla.
Olennaista – ja biotuotetehtaan strategian kannalta keskeisen tärkeää – on talouden rakenteen muutos. Teollisuuden osuus vähenee, samalla kun matalapalkkaisin tuotanto siirtyy vielä halvempiin maihin, ja palveluiden osuus kasvaa. Kasvava palvelusektori työllistää enemmän väkeä, ostovoima kasvaa ja kulutus lisääntyy.
Keskiluokkaistumisen myötä Kiina ei tarvitse raaka-aineita entiseen malliin. Biotuotetehtaan täytyisi siis itse pystyä korkeaan jalostusasteeseen, jolla tuotteen kilohinta olisi riittävä, kuten esimerkiksi vaate- ja tekstiilikuiduilla sekä elintarvike- ja lääketeollisuuden lisäaineilla.
Sen on siis pystyttävä saamaan asiakkaansa korkealle jalostavasta kulutustarviketeollisuudesta sekä Euroopasta (jossa lääkkeet ja elintarvikkeet ovat edelleen kannattavia ja kasvavia aloja) että Aasiasta (jossa tuotannon painopiste siirtyy raskaasta teollisuudesta aikaisempaa korkealaatuisempaan kulutustavaratuotantoon, joka vastaa valtavan suurten ja koko ajan vaurastuvien kuluttajajoukkojen lisääntyvään kysyntään.)
*
4. Yritysten rahoitustilanne on keskimäärin hyvä, varsinkin pankeista riippumattomilla pörssiyhtiöillä. Erityisesti yritysten joukkolainamarkkinoilta olisi saatavilla edullista rahoitusta, varsinkin kun Euroopan Keskuspankki on lupautunut ostamaan sadoin miljardein euroin yrityislainoja saadakseen euroalueen yritystoimintaa edes yskähdelleen käyntiin.
Suomen valtiolle biotuotetehdas on niin tärkeä, että takauksista ja vientiluotoista hanke ei takuulla jää kiinni.
*
5. Eniten tavallisten kansalaisten mielenkiintoa ovat tietysti herättäneet liikenneyhteydet. Jotta moninkertainen määrä puurekkoja pääsee tuomaan raaka-ainetta kosken rantamille, on teiden oltava kunnossa.
Pienen muna–vai–kana-leikin jälkeen valtiovalta korvamerkitsi rahaa muun muassa nelostien välille Jyväskylä–Äänekoski. Lähimmistä tulppapaikoista Honkolan risteyksen suunnittelu on jo pitkällä. Pian selvinnee sekin, mitä reittiä nelostie kulkee jatkossa Äänekosken keskustan ohi.
Myös Äänekoski–Jyväskylä-junaradan sähköistäminen on listalla. Toiveissa on saada rataa kunnostettua muutoin myös Saarijärven ja Haapajärven välillä.
Puunhankinta tulee työllistämään lähiseudun asukkaita tehtaan päästessä käyntiin. Yrittäjistä tuskin tulee pulaa.
*
Mitä herrat ja rouvat sellutehtaiden murros- ja ryskevaiheessa kertovat torstaina kello 11 alkavassa tilaisuudessa, siitä kertoo päivän mittaan ÄKS. Vanhan (siis sen ikivanhan) sellutehtaan purkaminen alkaa kello 12.
Kuka näitä analyysejä tekee… Vai onko ne taas revitty ja asiaa ymmärrettömästi referoitu jostain asiayhteydestä pois jonkun viisaamman kirjoituksista.