Kaupunginvaltuuston maanantaisessa kokouksessa nuijittiin päätöksiä, jotka ovat jo useaan kertaa purtu ja läpi käyty. Hankintaohjelma palautettiin valmisteluun.
Kaupunginvaltuuston maanantaina 10. maaliskuuta istumassa kokouksessa pisimmät keskustelut käytiin edelleen Tapaus Kirppulan ympärillä, mutta kovasti pyöriteltiin myös kaupungin hankintaohjelmaa vuosille 2014-2017. Lopulta jälkimmäiseksi mainittu palautettiin takaisin valmisteluun.
Molemmissa kohdissa valtuusto päätyi äänestämään loppuratkaisusta. Muut asiat nuijittiin yksimielisesti esityslistan mukaan.
Lue Kirppulan päätöksestä lisää jutusta Kirppula pois vesiosuuskunnasta – oliko tämä ”sosiaalitoimistopäätös”?
Päiväkoti, ponsi ja Painotalon katsomo esityksen mukaan
Hyvin valmisteltu on puoliksi tehty, ja niin kaupunginvaltuustossa nuijittiin esityksen mukaisesti Suolahden uuden päiväkodin rakentamisen käynnistäminen 2 921 000 euron kustannusarviolla eteenpäin ilman suurempia ongelmia.
Lisämäärärahaa päiväkoti sai 121 000 euroa ja Painotalon uuden katsomon hankintaan myönnettiin 170 000 euroa investointiosaan.
Keskustelua heräsi vieläkin siitä, saneerataanko vanhaa vai otetaanko kerralla uusi.
– Köyhällä ei ole varaa huonoon. Tehdään kerralla kunnolla tämä pitkäaikainen hankinta, keskustan Seppo Hänninen ja Leila Lindell totesivat.
Kesätyö- ja palkkatukiponsin virkamiestyö ja laskelmat saivat useita kiitoksia osakseen. Tärkeänä pidettiin nuorten asianmukaista opastamista ja palautteen keräämistä jälkikäteen.
Hankintaohjelma pöydälle
Kaupunginvaltuusto päätti palauttaa kaupungin hankintaohjelma 2014-2017 -asiakirjan takaisin valmisteluun, jotta paikallisia yrityksiä kuullaan paremmin ja laajemmin.
Keskustan Risto Kumpu, kokoomuksen Tommi Lunttila ja sosiaalidemokraattien Pentti Salminen pitivät tiukkoja puheenvuoroja asiakirjan viemisestä takaisin hallitukselle, vaikka sen sisällöstä ei suurta valituksen aihetta löytynytkään.
– Mitään korjaamatonta ei tapahdu, jos palautamme tämän hallitukselle valmisteltavaksi ja järjestämme kaikille halukkaille avoimen keskustelutilaisuuden aiheesta. Ainakin yrittäjillä olisi sitten tietoa päätöksen taustoista ja kaupungilla kerrotut juorut loppuvat, Kumpu totesi.
YRVAsta erimielisyyksiä
Yritysten kuulemisesta ja YRVAn eli yritysvaikutusten arvioinnin tekemisestä liikkui monta mielipidettä näidenkin seinien sisäpuolella.
Kaupunginjohtaja Hannu Javanainen kertoi, että valtuustosalissa on järjestetty asiaan liittyen palaveri, johon osallistuivat yrittäjähallitus, Javanainen ja Ääneseudun Kehitys.
– Kaupungilla on kuitenkin oltava oma tahto ja linja, miten asioita hoidetaan. Meidän on pidettävä oma mielipide kaupunkilaisten edun mukaan, yrittäjät ovat vain yhdet kaupunkilaiset meidän konklaavissa. Mutta sitä ei saa sanoa, ettemmekö me olisi tehneet YRVAa, me ollaan se tehty, Javanainen sanoi tiukasti.
Leila Lindell ja Tommi Lunttila olivat sitä mieltä, että asiat ovat nyt sekoittuneet. Asiasta on annettu yrittäjäjärjestön kannanotto, mutta virallista yritysvaikutusten arviointia ei.
– YRVAn tekemistä on vaadittava. Se ei tarkoita yrittäjien lausuntoa vaan kaupungin virkamiesten valmistelema arviointi siitä, mitä tämä [hankintaohjelma] vaikuttaa yritysten näkökulmasta, Lindell kommentoi.
Äänestystulos 35–8 vei hankintaohjelman takaisin käsittelyyn.
Vain yhdet kaupunkilaiset meidän konklaavissa !!! Kerro Javanainen mitä ja missä, ovat ne muut kaupunkilaiset jos nämä vain yrittäjät häipyvät tästä kaupungista ? Tässäkö on johtajamme arvostus yrittäjyyttä kohtaan ? Missäköhän syy että palvelu toisensa jälkeen loppuu seudultamme ? 1+1 = 5 !!!
Kaupunginvaltuusto käsitteli kaupungin hankintaohjelmaa vuoteen 2017 saakka. Hyvä, että tuota käsitellään nyt toivottavasti uudelta pohjalta. Naapurikaupungin kotisivuilla on pdf-tiedosto:
saarijarven_kaupungin_pienhankintaohjeet_kv08112010.pdf
Onhan kaupungin vastuussa olevat tahot tutustuneet tuohon asiakirjaan?
Olenhan ymmärtänyt oikein, ettei palveluhankintoja alle 30000 euroa ainakaan Hilmaan ole pakko laittaa. Riittänee, kun tarjouspyynnöt on lähetetty muutamille toimijoille, Paikallisille toimijoille ja jollekin hiukan kauempana toimiville. Tietenkin se yhden henkilön yritys on huono vaihtoehto, kun kohde tai palvelu on hiukankin isompi. Mutta yhden henkilön yritys olisi kaupungillekin edullinen silloin, kun palvelu on vähäinen!!
Ehdotan, että tutustuttaisiin muiden kuntien hankintamenettelyihin. Hankintalaki ei ole lainkaan niin tiukka kuin viimeiset ajat on annettu ymmärtää. Luovuutta hankintaohjelman laadintaan toivotaan ja siinä sivussa parannetaan paikkakuntalaisten yritysten elinmahdollisuuksia. Tässä asiassa luulisi myös luottamushenkilöiden olevan valppaina.
Kuulostaahan se ihan putinilaiselta meiningiltä, kun Äänekosken kaupunki käytti jyväskyläläisen konsultin ISS kilpailuttamispalveluja (ei mitään halpaa lystiä). Kaikissa pientyöryhmissä voittajaksi selvisi ISS Palvelut. Sen nimistä yritystä ei ole Äänekoskella. Sen sijaan Äänekoskella toimii pitkään vaikuttaneita pienurakoitsijoita, jotka tuntevat paikkakunnan, kaupungin kiinteistöt ja kaupungissa toimivat henkilöt. Ei voi olla kaupungin edun kannalta hyväksi, että pikkuhommien tekijät tulevat tänne Jyväskylästä, kun paikkakunnallakin on tekijöitä,
vielä.