Harakka lupaa: Jäsenkirja käteen, jos Brysseliin mennään

Äänekosken Työväenyhdistyksen eurovaaliehdokkaaksi ehdottama Timo Harakka lupaa ÄKSän haastattelussa liittyä SDP:n jäseneksi, jos tulee valituksi Brysseliin toukokuussa. Toimittaja, kirjailija Harakka aloitti kampanjansa Äänekoskella sunnuntaina.

Café Annan demaripaljoudessa oli leppoisaa. Käteltiin ja taputeltiin olalle. Tarjolla oli pullaa ja kahvia.

Äänekoskelaissyntyinen Harakka, 50, on puhunut ja kirjoittanut paljon – ja ollut mukana ÄKSässäkin. Ehdokkuuden myötä Harakka luopui osakkeistaan. ÄKS ei aio päästää entistä hallituksen puheenjohtajaansa helpolla.

Harakka pistettiin vastaamaan piii-iiitkään kysymyslistaan. Työlästä oli, valitteli tv-julkimo piinapenkistä päästyään.

Jotain selvisikin: Supercell-demariksi ilmoittautuva Harakka fanittaa Kärkkäisen Ahtia ja Koiviston Telleä, aikoo ottaa puolueen jäsenkirjan Brysseliin päästyään ja kannattaa – virallisesta demarilinjasta poiketen – perustuloa.

Harakka ei diggaa USA:n republikaanien leikkauslinjasta, pistää paperimiehen ja kreikkalaisen työttömän samalle viivalle, etsii sopivaa kesämökkiä Äänekoskelta – ja haluaa, että koripalloa voi katsoa maksuttomilta kanavilta.

Eli näillä mennään:

VÄHÄN DEMAREISTA

Mauno Koivisto sanoi olevansa ”jonkun sortin sosialisti”. Mitä sorttia on Timo Harakka?

– Supercell-demari. Kuten puolet pelifirmastaan 1,1 miljardilla myynyt Ilkka Paananen, arvostan koulutusta ja toimivaa yhteiskuntaa. Sen kustantamiseksi minäkin maksan veroja ilomielin, en tosin samassa sarjassa kuin Paananen.

Laita demaripressat Koivisto, Ahtisaari ja Halonen paremmuusjärjestykseen ja perustele!

– Koivisto uudisti instituution ja luotsasi Suomea Neuvostoliiton hajoamisesta EU-jäsenyyteen. Olen suuri Tellervo Koivisto -fani. Ahtisaari jäi minulle tyyliltään etäiseksi, ja hänen ansaittu maailmanmaineensa perustuu muihin töihin. Halonen edusti uutta aikaa, mutta myös hyvinvointivaltion puolustusta globaalin rahavallan riepotuksissa.

Simo Salmelin ja Merja Närhi kuuntelevat Harakan sanomaa.

Ilmoittauduit sitoutumattomaksi demariksi. Mikset voi sitoutua demareihin?

– En ole koskaan ollut minkään puolueen jäsen. Kun tulen valituksi, liityn sekä SDP:hen että Europarlamentin sosialistiryhmään.

Vuosien mittaan olet ilkeillyt useita kertoja kolumneissasi myös SDP:n suuntaan. Onko taakse jäänyt poltettuja siltoja, joita on vaikeaa ylittää?

– En ole huomannut.

Olisitko voinut kuvitella itsesi jonkin muun puolueen kuin SDP:n ehdokkaaksi?

– Kuka kukin on -kirjassa ilmoitan puoluekannakseni: kaikki. Kunnioitan syvästi puolueita, edustuksellista demokratiaa ja parlamentarismia. Siinä mielessä vastaus on kyllä. Mutta SDP on tuntunut kotoisalta.

Demarit eivät kannata perustuloa. Kannatatko sinä?

– Kyllä.

Haluaisitko sosialisoida jotain? Mitä ja miksi?

– En.

VÄHÄN POLIITTISTA TAUSTAA

Olet aiemmin ollut vihreiden kansanedustajaehdokas. Miksei vihreys enää maistu? Ovatko ympäristöasiat toissijaisia?

– Eivät. Varsinkin ilmastonmuutos edellyttää ylikansallista toimintaa, jossa Euroopan parlamentin rooli voisi olla vielä suurempi. Mutta juuri nyt päälle kaatuva eurokriisi on voitettava ja rakennettava kestävä kapitalismin malli.

Millaiset ovat välisi Helsingin ”vihreän perheen” ytimeen nykyisin?

– Eniten seurustelen apulaiskaupunginjohtaja Pekka Saurin kanssa. Mainio veijari.

Harakan kampanja jatkuu torstaina Jyväskylässä.

Olet arvostettu journalisti. Miksi haluat liata itsesi politiikassa?

– Sanoista tekoihin.

Miksi juuri nyt? Miksi juuri europarlamentti?

– Juuri nyt euroalueella taistellaan demokratian puolesta rahavaltaa vastaan. Europarlamentin on vahvistuttava ja siellä työväen voiman. Siinä minun tietämykseni ja kokemukseni voivat olla avuksi. Tunnen EU-politiikan kuviot jo valmiiksi, ei mene aikaa opetteluun.

Onko koulutuksesi (teatteritieteen maisteri) riittävä vaativaan työhön Brysselissä?

– Kirjoitin kirjan EU:sta jo 1995, finanssikriisistä kirjan 2009 ja eurokriisistä ilmestyy kirja ensi keväällä. Olen myös jatko-opiskelija Tampereen yliopiston yhteiskuntatutkimuksen instituutista, jonne teen väitöskirjaa talouden käsitehistoriasta.

Olet profiloitunut myös kansainvälisen talouden tuntijana. Millä eväillä?

– Olen ollut politiikan ja talouden toimittaja useita vuosikymmeniä, ja vuodesta 1997 Ylen ajankohtaistomituksessa. Kirjat tulikin jo mainittua. Luettuaan Luoton lopun (2009) professori J-P Roos ehdotti minua julkisesti Suomen Pankin pääjohtajaksi. Sainkin heti kutsun Suomen Pankkiin, mutta vain lounaalle.

VÄHÄN TALOUTTA

Hallitus keskittyy valtionvarainministeri Jutta Urpilaisen (sd) johdolla säästämään ja leikkaamaan. Sinä kannatat ”viisasta kriisielvytystä”. Mitä tällainen elvytys käytännössä tarkoittaisi ja olisiko se ristiriidassa hallituksen rakennepaketin kanssa?

– Ei kai. Suomen hallitus on elvyttänyt ja elvyttää: Helsinki-Vantaan lentokentän laajennustyö on erittäin viisas ratkaisu. Samalla on kuitenkin huolehdittava tulevaisuudesta, julkisten palvelujen rahoituksesta. Etelä-Euroopassa EU on leikannut terveydenhuoltoa, etuuksia, julkista sektoria ja siten lisännyt sairauksia, itsemurhia, työttömyyttä ja köyhyyttä. Järkeviä investointeja, jotka nostaisivat pysyvästi kilpailukykyä ja vähentäisivät avuntarvetta ei ole kuitenkaan tehty. Niitä ei tarvitse edes rahoittaa julkisin varoin, vaan yksityisetkin voivat osallistua investointeihin (mieluummin kuin velanantoon). Tiet, raiteet, tietoliikenneyhteydet, älykkäät sähköverkot olisivat käytännön kohteita.

USA nosti taas velkakattoaan ja voi taas ottaa lisää lainaa tammikuuhun saakka. Näin vältettiin ehkä maailmanlaajuinen luottolama – ainakin vähäksi aikaa. Millainen haaste USA:n talouspolitiikka on Euroopalle? Ja miten USA:n mahdolliset maksuhäiriöt näkyisivät esimerkiksi Äänekoskella?

– Yhdysvalloilla on Roope Ankan rahasäiliöllä mitaten eniten velkaa maailmassa, mutta ei mahdottomasti suhteessa kansantuotteeseen. Republikaanien hillitön leikkauslinja on ideologisesti samaa jota EU on Saksan johdolla ja troikan toimeenpanemana turhaan yrittänyt. Toivottavasti amerikkalaisten älyttömyys herättää eurooppalaisetkin. Yhdysvallat on Suomelle tärkeä kauppakumppani ennen kaikkea siksi, että sinne viedään selvästi enemmän kuin sieltä tuodaan. Siksi jenkkien itseaiheutettu tunarointi näkyy myös kartongin ja sellun myynnissä.

Markkamäen kasvatti valokeilan välittömässä läheisyydessä.

Talouskriisi kestää ja kestää. Mutta syveneekö se yhä? Ja liioitellaanko sen merkitystä?

– Hento kasvu näkyy jo talouden tunnusluvuissa. Mutta työttömyys ja köyhyys voivat jäädä korkealle tasolle Etelä-Euroopassa ja itäisessä Keski-Euroopassa. Suomessa 1990-luvun lamapolitiikka näkyy edelleen – huono-osaisuus periytyy ja johtaa mm. nuorten syrjäytymiseen. Tässä mielessä julmien leikkauksien aiheuttama kierre jopa syvenee, vaikka numeroiden valossa näyttäisi keskimäärin hyvältä.

VÄHÄN MITÄ VAAN, ÄÄNEKOSKEAKIN

Kummasta kannat enemmän huolta: äänekoskelaisesta paperimiehestä vai kreikkalaisesta työttömästä?

– Molempien edut ovat yhteiset.

Kannatitko itse Suomen liittymistä EU:hun? Miksi/miksi et?

– Kyllä. Ei ollut ehkä-vaihtoehtoa.

Vaikka maailma muuttuu, niin Äänekoski elää yhä metsästä, vientivetoisesta suurteollisuudesta. Voiko tämä perinne jatkua ja kuinka pitkään?

– Äänekosken elinkeinorakenne on monipuolistunut. Teollisuuden työllistävä merkitys vähenee jatkuvasti, mutta sen taloudellinen merkitys voi jopa kasvaa, jos prosessit ovat tehokkaita, uudet tuotteet vetovoimaisia ja olemassa olevat tuotteet laadukkaita. Vaikka integraatti-ajattelu – jossa erilliset teolliset yritykset toimivat yhteistyössä – on kehittynyt upeasti, vielä on varaa laajentaa ekosysteemiä. Suurten teollisten yksiköiden kylkeen mahtuisi sadoittain pieniä ja keskisuuria alihankkijoita ja keksijäyrityksiä.

Mikä EU:ssa on tärkeää Äänekosken kaltaisten paikkakuntien näkökulmasta?

– Päätökset liikenteestä, ympäristönormeista, työlainsäädännöstä. Ja se suuri linja Euroopan taloudesta.

Demareiden suosion lasku ei naurata.

Demareiden suosio on historiallisen alhaalla. Miksi?

– SDP on koettu liian pitkään ”ei-puolueeksi”, joka jarruttaa välttämättömiä uudistuksia. Uskon, että Jutta Urpilaisen osoittama vastuunotto ja aloitteellisuus kääntää kannatuksen nousuun ennen pitkää. Tai sitten pitkän jälkeen.

Mitä hyötyä Äänekoskelle olisi siitä, jos pääsisit europarlamenttiin?

– Äänekoskelaiset ja laajemmin keskisuomalaiset saavat suoran väylän paikkaan, jossa tehdään yhä useampi merkittävä päätös. Paikalliset, maakunnalliset, valtiolliset ja monikansalliset tavoitteet ja strategiat voisi nivoa paremmin yhteen ja saada konkreettisia tuloksia. Koripallon näkyvyys ilmaisilla tv-kanavilla turvattava.

Kuka on kaikkien aikojen merkittävin äänekoskelainen demari?

– Ahti Kärkkäinen.

Asut Helsingissä. Aiotko joskus palata äänekoskelaiseksi? Edes kesäasukkaaksi?

– Haku on ollut päällä jo monta vuotta. Sopivaa, ennen kaikkea sopuhintaista, kesämökkiä ei ole tullut vastaan.

TEKSTI: TERHO VUORINEN

KUVAT: MAX STEFFANSSON JA TERHO VUORINEN