Hietaman koululla vietetään tänään perjantaina erilaista koulupäivää. Lukujärjestystä ei noudateta, mutta erityinen huomio laitetaan entisajan koulunkäyntiin ja -tapoihin.
Kymmenen vuotta sitten Hietaman koulun pihapiirissä kävi melkoinen vilske, kun kokoonnuttiin viettämään koulun 120-vuotisjuhlaa. Entisten luokkakavereiden ja opettajine kohtaaminen oli monelle tärkeä juttu. Tuolloin juhlaan osallistui 450 vierasta.
– Koronan vuoksi päätimme järjestää juhlat pienesti, ja mukaan kutsuttiin ainostaan neljä kutsuvierasta, eli entisiä opettajia ja rehtoreita, istuva rehtori Erkki Tani kertoo.
Koulun historiaa kirjoittanut luokanopettaja Minna Tuikka on suunnitellut myös perinnepäiväksi nimetyn juhlapäivän ohjelmaa: luvassa on lipunnosto, puhe sekä opetus- ja kasvatusjohtaja Ville Härtsiän tervehdys. Aamuseremonian päättää juhlava yhdessä laulettu Keski-Suomen kotiseutulaulu.
– Vitos-kutoset ova valmistelleen koulun historiasta kertovan näytelmän, jota esitetään oppilaille luokkakunnittain. Välitunneilla leikitään perinneleikkejä ja itse oppitunnit mennään vanhan ajan koulunkäyntiä mallaten. Kouluruokana nautitaan ohrapuuroa kiisseli kera sekä porkkanan pala. Juhlapäivän kunniaksi syödään vielä suklaamuffinssit, Tuikka kertoo.
Koulun pihapiiristä löytyy museoluokka, ja myös siellä pyörähdetään katsomassa entisajan opetusvälineitä. Karttakeppi ja liitutaulu alkavat olla nykyoppilaille vieraita käsitteitä.
Minna Tuikalle Hietaman koulu on jättänyt paljon lämpimiä ja rakkaita muistoja. Ennen häntä on koulussa oppia saanut hänen isänsä ja myöhemmin omat lapsensa.
– Aloitin koulutieni tasan 50 vuotta sitten ja nyt opetan täällä ensimmäistä luokkaa, Minna hymyilee.
Tänä päivänä koulua käy 77 oppilasta. Oppilasennusteet ovat heitelleet puolelta toiselle. Koululla työskentelee viisi luokanopettajaa, yksi samanaikasopettaja, erityisopettaja ja englannin ja ruotsin opettaja. Erkki-rehtori tekee puolikasta työaikaa, ja hänen vastuullaan on myös naapurikoulu, eli parin viikon päästä satavuotissyntymäpäiviään viettävä Honkolan koulu. Koululta löytyy myös oma siistijä sekä ruokalan puolella työskentelevä ruokapalvelun ammattilainen.
(juttu jatkuu kuvan alla)
Sirkka Korjonen on opettanut Hietamalla jo kolmen vuosikymmenen ajan.
– Jos ja kun tänne muuttaa iso perhe menee ennuste taas uusiksi, kertoo 30 vuotta koululla opettajana toiminut Sirkka Korjonen.
Korjonen kertoo viihtyneensä Hietaman koululla hyvin. Kylällä asuvana hän tuntee oppilaat ja heidän perheensä.
– Eräänä päivänä huomasin, että opetan oppilaita jo toisessa polvessa. Haluan lausua kiitokseni vanhemmille, sillä heidän kanssaan on yhteistyö ollut sujuvaa ja hyvää. Annan kiitoksen myös hyvälle työyhteisölle, sillä töihin on aina mukava tulla kun talossa vallitsee hyvä henki, Korjonen kiittelee.
30 vuotta samassa työpaikassa on jo nykymittapuun mukaan pitkä aika. Edellinen lukuvuosi jää Korjosen työhistoriaan erilaisena ja uuden oppimisen vuotena.
– Olipa se melkoinen opettelu itsellekin se etäopetus. Alkuun se oli melkoinen shokki, mutta sitten se muuttui mieluisaksi ja antoisaksikin. Totuttelua on vaatinut myös maskin käyttö, mutta niin vain on selvitty, Korjonen huokaa.
Ei vain korona vaan myös toteutettu inkluusio on aiheuttanut opettajien työtehtäviin pohdintaa.
– Jos inkluusio olisi toteutunut kuten sitä suunniteltiin, se olisi saattanut toimia. Mielestäni nyt oppilaat jäävät liian vähälle tuelle, Korjonen harmittelee.
Koulun perinnepäivään Korjonen pukee päälleen itse valmistaman kansallispuvun.
– Olen kutonut pukuun kankaan itse ja ommellutkin sen. Päivä on tärkeä, ja on mukava sonnustautua kansallispukuun. Myös oppilaiden on toivottu pukevan ylleen ”vanhan ajan vaatetuksen”.
Monta kertaa vanhat kuviot ovat parempia kuin säkillinen uusia.
Hietaman koulun lyhyt historia, lyhyt oppimäärä:
Hietaman koulu aloitti toimintansa 1.10.1891 Möttölän talossa, nykyisen Hietaman kirkon kupeella. Ensin koulun nimenä toimi Honkolan koulu, kunnes Honkolaan perustettiin oma koulunsa.
Ensimmäisenä päivänä kouluun kirjattiin 35 oppilasta. Kirjaamisen suoritti ensimmäinen opettaja, seminaarilainen, Kaarle Julius Saarinen. Pian yhden opettajan kontolla oli jo 50 oppilasta! Vuonna 1898 siirtyi koulu nykyiselle tontilleen, Nääsilän vanhaan päärakennukseen, joka on yhä koulun pihapiirissä. Tilapäiseen käyttöön tarkoitetut tilat jäivät pysyviksi ja nykyistä ”vanhaa puukoulua” laajennettiin ja korjattiin useita kertoja. Nykyään rakennuksen päädyssä on museoluokka. Huonokuntoinen talo ei ole enää aktiivisessa käytössä.
Uusi koulurakennus saatiin käyttöön pitkän odotuksen jälkeen, vuonna 1953. Suurin oppilasmäärä kirjattiin juuri uuden koulun valmistumisen aikaan, kun oppilaita oli 127. Lukuvuonna 1981-82 oppilasmäärä laski 33 oppilaaseen, tuolloin koulun lakkauttamisen uhka oli todellinen. Parantalan koulu lakkautettiin vuonna 2006, ja tuolloin Hietaman koulusta tuli kahden kylän yhteinen.
Vuonna 2012 sai Hietaman koulu tunnustusta, kun se valittiin Keski-Suomen Vuoden Alakouluksi.
Hietaman koulun historian laajan oppimäärän voi suorittaa lukemalla marraskuusaa ilmestyvä Pässinrata -lehti, jossa on Minna Tuikan kirjoittama koulun historia.
Onnea, koko koulun väki ja sen entiset ja nykyiset oppilaat sekä koko kylä!
Hietaman koululla siirrytään nykyaikaan vaihtamalla öljylämmitys pellettiin. Remontti on juuri käynnissä.
Entinen Nääsilän päärakennus toimi koulurakennuksena pitkään. Nyt talossa on museoluokka.
