Äänekosken kaupunki ja Uuraisten kunta ovat laatineet yhdessä Hirvaskankaan kehittämissuunnitelman sekä siihen pohjautuvan kaavarungon. Alueelle valmistui viimeksi kehittämissuunnitelma vuonna 2006, ja nyt uusi kaavarunko täydentää ja syventää sen sisältöä.
– Kehittämissuunnitelma on nyt ajankohtainen, sillä Uurainen on tekemässä Hirvaskankaalle nelostien länsipuolelle suurta kaavoitusratkaisua. Myös meillä Äänekoskella on oma prosessimme käynnissä itäpuolella sekä länsipuolella niinsanotulla Hirvimäen alueella, kertoo kaupunginjohtaja Hannu Javanainen.
Kun kummatkin kunnat tekemät omilla puolillaan asemakaavaa, on tärkeää tehdä myös yhteistyötä. Ihan senkin vuoksi, että kadut osuvat yhteen ja alueen ilme pysyy hyvänä. Äänekoski on ostanut Hirvaskankaalta yli 50 hehtaaria maata Hirvimäeltä, joka jää Uuraisten maa-alueiden väliin. Sekin korostaa yhteistä suunnittelutarvetta, samoin kuin alueen päiväkoti- ja kouluratkaisut. Vetovoimatekijöitä Hirvaskankaalla ovat sen logistisesti hyvä sijainti, alueen väljyys ja toimijoiden halu kehittää aluetta.
– Jatkotyönä omille asemakaavoille teemme yhdessä kaavarunkoa ja idealuonnosta siitä, miten Hirvaskankaalla erilaiset toiminnot sijoittuisivat. Ensi viikolla asia on Äänekosken kaupunginhallituksessa ja Uuraisilla ympäristölautakunnassa. Asiaa halutaan viedä eteenpäin. Tämä on merkittävää aluetta maakunnallisestikin, Javanainen muistuttaa.
– Tarkoituksena on saada ihmiset pysähtymään alueelle pidemmäksikin aikaa kuin vain juomaan kupin kahvia. Ja ohikulkevien ihmisten lisäksi haluamme, että alue tarjoaa monipuolisia palveluita myös sen asukkaille.
Uuraisten kunnanjohtaja Juha Valkama kertoo, että Hirvaskankaan alueella asuu Uuraisten puolella noin 700 henkilöä.
– Meidän uusi asemakaavamme mahdollistaa sen, että 15-20 vuoden aikavälillä alueella tulisi noin 600 uutta asukasta. Lisäksi ovat tietenkin Äänekosken puolen asukkaat. Toivon mukaan myös alueesta kiinnostuneita elinkeinoelämän toimijoita löytyy. Ainakin itse olen laitanut merkille että Hirvaskankaan ja Kangashäkin yrittäjät ovat aika aktiivista porukkaa, sanoo Valkama.
Äänekosken kaavoituspäällikkö Olli Kinnunen kertoo, että vuoden 2006 jälkeen erittäin merkittävä asia on eritasoliittymän rakentaminen.
– Olemme ajatelleet, että kehittämissuunnitelma olisi lähtökohta tuleville kaavoitusratkaisuille. Olemme yhdessä pohtineet ajatusta, minkälainen Hirvaskankaan ydin tulee jatkossa olemaan. Äänekosken osalta julkistetaan tässä ensimmäistä kertaa, että ostetulle Hirvimäen alueelle tulisi asuntoaluetta. Kartassa näkyy konsultin esitys asiasta, mutta ihan noin sen ei tarvitse välttämättä mennä, Kinnunen kertoo.
Kinnunen myös muistuttaa, että alueelta on tehty luonto- ja maisemaselvitys, ja on selvinnyt, ettei alueella ole liito-oravia. Jatkossa tehdään vielä meluselvitys. Tavoitteena on, että rakentamaan päästäisiin jo vuonna 2014. Se tarkoittaa, että kaavan pitäisi valmistua vielä tämän vuoden puolella.
Kaavarungossa on ajatus, että erikoiskauppoja sijoittuisi ABC:n ja Spektrin alueelle. Sen lisäksi tilaa vievää erikoiskauppaa, kuten rauta- tai autokauppa voisi rakentaa myös koillispuolelle. Tilaa erikoiskaupalle on myös Shellin ympäristössä sekä Uuraisten puolella. Asuminen on suunniteltu hyvin pitkälti nelostien länsipuoliselle alueelle. Logistinen sijainti on erittäin hyvä myös tuotannolliselle toiminnalle.
– Maakuntalehti kertoi juuri tästä maakunnan ytimen väestökehityksestä. Sisältönä oli se, että Jyväskylästä hakeudutaan ulkopuolelle koko ajan enenmmän. Tälläinen pyrkimys on eräänlaista elämisentason nostoa. Tällä alueella tarjotaan aito vaihtoehto hyvien liikenneyhteyksien päässä, sekä Äänekosken että Jyväskylän työpaikkatarjontaan nähden, kertoo Ääneseudun Kehityksen toimitusjohtaja Jouko Varis.
– Maakunnan yhtenä kärkitavoitteena on juuri liikenneyhteyksien parantaminen. Uskomme että tähän alueeseen kannattaa panostaa. Se ei näy ehkä tuohon ABC:n pihalle, mutta Uuraisen puolelle on rakennettu paljon. Tämä on yksi maakunnan vilkkaimpia kasvualueita. Äänekosken puolella Koiviston alue on vetänyt kohtuullisen isoille tonteille isoja rakennuksia ja paljon uutta asujaa. Tottakai meillekin yksi tavoite on tarjota maaseutuasumista.
Varis kertoo, että viime viikolla julkaistussa Maakuntaliiton aikajanassa Äänekoski oli selkeästi kasvattanut yritysten liikevaihtoa. Viimeisen tilastovuoden 2011 mukaan Äänekoskella yrityksen ovat kasvattaneet tuotekehityspanostustaan neljänneksen, kun taas Jyväskylässä se putosi samanverran. Ääneseudulla yritysten panostus on 850 euroa per asukas, kun Jyväskylän seudulla se on vain 360 euroa asukasta kohti. Muualla Keski-Suomessa summa jäi vain 28 euroon.
