”Homma on tehty naurettavaksi” – suoraa puhetta palkkatukiuudistuksesta

Työttömien yhdistyksissä todetaan, että homma on tehty naurettavaksi työttömän työnhakijan, välityömarkkinoiden toimijoiden ja erityisesti työnantajien silmissä. Vaikka kädet sidotut, saadaan aikaiseksi paljon.

– Palkkatukiuudistuksen myötä työpaikat menevät pitkäaikaistyöttömien ohi, sillä lisälinjaukset torppaavat työllistymisen. On hämmästyttävää, että ja työ- ja elinkeinoministeriössä (TEM) myönnetään valtion budjettiin työllisyyden hoidon lisämäärärahoja, ja samalla estetään käyttämästä niitä. Vuonna 2014 sanottiin, että rahat loppuivat. Eivät ne mihinkään loppuneet, vaan siirrettiin kaksi miljoonaa muille alueille, Eija Tuohimaa ja Sirpa Martins ihmettelevät työttömien yhdistyksissään.

Viime viikolla tavatut TEMmin virkamiehet ja työllisyyspolitiikan asiatuntijat muun muassa Tarja Filatov ja työministeri Lauri Ihalainen saivat kuulla suoraa puhetta.

– Hallitus on muodostettu ja nyt pidetään yllä poliittista sirkusta. Onko meillä tällaiseen varaa, kun kuukausi tolkulla pidetään kansaa epätiedossa mitä tuleman pitää ja minkälaisin ohjelmin, Tuohimaa kysyy.

VÄLITYÖMARKKINAT on mainittu hallitusohjelmissa vain kerran.

– Mitä tulee lakiin kuntouttavasta työtoiminnasta meitä välityömarkkinatoimijoita ohjataan nyt enenevässä määrin tuottamaan kuntouttavaa työtoimintaa. Tämä nähdään työllisyyspolitiikassa viimeisenä toimintamuotona pitkäaikaistyöttömille ja vaikeimmassa työmarkkina-asemassa oleville. Laista puuttuu kriteeristöt milloin ja miten toiminnan vaikuttavuutta mitataan ja arvioidaan tai mistä resurssit toiminnan tuottamiseen saadaan, Tuohimaa muistuttaa.

Kuntouttava työtoiminta on kunnille lakisääteistä toimintaa, jota kuntien on tuotettava. Miten se onnistuu kunnilta?

– Hyvä kysymys. Käytännössä toiminta ostetaan välityömarkkinatoimijoilta. Ostohinta on niin alhainen, eikä kuntouttavalla työtoiminnalla voida tehdä työtä jolla tuottaa minkäänlaisia rahoitusosuuksia. Mistä saadaan ohjaajia, kun kuntoutuja ei saa olla yksin töissä eikä yksin mitään teetättää? Palkkatukijärjestelmää ollaan ajamassa alas, kysymys kuuluu: kun mennään eurot edellä niin rahaa pitää löytyä myös ohjaukseen, Martins muistuttaa.

JOSKUS kuntouttavan työtoiminnan jälkeen päästään työmarkkinoille. Aina ei käy niin. Tässä esimerkkitapaus elävästä elämästä, Äänekoskelta:

– Meillä oli ihminen työttömänä kolme vuotta. Hän tuli kaupungin koordinoivan ryhmän kautta Suolahden Työttömille. Hän on kuntoutunut työkuntoiseksi ja olisi innokas pääsemään mukaan työelämään. Nyt hänen pitää mennä nyt kotiin vähintään sadaksi päiväksi, että voidaan alkaa puhua palkkauksesta. On ollut pitkä prosessi ja monivaiheinen ohjaus, että ihminen pääsee tähän pisteeseen. Joskus koemme onnistumisia, mutta tämän kaltaiset tapaukset lyövät märällä rätillä koko prosessia ja ennen kaikkea lyö tätä prosessin läpikäynyttä ihmistä. Nyt hän joutuu neljän seinän sisälle odottamaan mahdollista palkkatukityöllistää. Eikä me voida luvata, että tuleeko odottajalle palkkatukea. Systeemi on älytön, Martins kertoo.

KUNTOUTTAVA työtoiminta on sosiaalipalvelua jota TEM ja sosiaaliministeriö hallinnoi.

– Kenttä on ihan höpsö. Vauhti jolla mentiin eteenpäin, sitä voisi kutsua rytinäksi, Martins sanoo.

Ongelman ydin on siinä, ettei ole työtä jota tarjota. Seuraavat leikkaukset vähentää työvoiman tarvetta entisestään.

– Köyhiä ihmisiä tulee lisää.

Martins ja Tuohimaa pohtivat tarvitaanko välityömarkkinoita. Jos kuntouttava työtoiminta olisikin kunnollista sosiaalipalvelua?

– Miten se saataisi toimimaan, sillä sekin tarvitsee rahaa. Kuka ohjaa ja mistä raha toimintaan ohjautuu?

Toistaiseksi palkkatuki on vielä olemassa. Tuen perusteisiin on lisätty sana osaamisen vaje. Kuka on tätä vajetta arvioi?

– Sen mittaa TE-asiakaspalvelija. Kun laitetaan palkkatukipaikka auki, me määritellään minkälaista ihmistä haetaan. Jos haetaan ruokalaan työntekijää, niin vastaan tulee elintarvikelainsäädäntö, pitää olla hygieniaosaajakoulutus. Tämä on nyt este palkkatukiosoituksen lähettämiselle.

SUOLAHDEN Työttömät on pystynyt työllistämään tänä keväänä kaksi henkilöä. Viime vuonna samaan aikaan 16.

– Tilanne on mahdoton. Pitäisi tehdä työtä TEMmin itse lanseeraamassa markkinakentässä omalla lanseeraamallaan projektirahalla. He estävät systemaattisesti meitä tekemästä sitä työtä mitä he ovat meitä palkanneet tekemään. Tuntuu moraalisesti hurjalta nostaa palkkaa siitä työstä mitä estetään tekemästä. Tosin tulosta on syntynyt muutakin kautta tänäkin vuonna. Ihmisiä on ohjattu entistä enemmän koulutukseen, pelkästään tammikuussa kahdeksan, avoimille työmarkkinoillekin on päässyt kolme ja eläkeselvityksiä tehdään koko ajan, Martins listaa.

Vaikka kaikkia keinoja joita lainsäädännöllisesti olisi käytettävissä ei pystytä käyttämään.

– Olen tästä viidakosta sitä mieltä, että tähän ei pure kuin pommi. Olen huolissani ison ihmisryhmän sosiaalisesta osallisuudesta. Se pitää hoitaa muulla tavalla kuin työvoimapolitiikan kenkkukeinoilla, Martins sanoo.

EPÄKOHTA koskettaa puolta miljoonaa, joista äänekoskelaisia parisen tuhatta. Pitkäaikaistyöttömiä on 100 000, Äänekoskella noin 600.  Kun työ loppuu, niin usein loppuu myös sosiaalinen kanssakäyminen. Tästä seuraa suuri yhteiskunnallinen ongelma.