Keskustan keskisuomalaiset kansanedustajat Petri Honkonen ja Aila Paloniemi ovat jättäneet tänään kirjallisen kysymyksen perusopetuksen kylä- ja lähikoulujen säilyttämisestä osana koulutusjärjestelmää.
Kysymyksessä pyydetään vastausta siihen, onko olemassa suunnitelmia pienkoululisän palautukselle ja jollei, millä keinoin tuetaan lähikoulujen säilymistä. Suomesta on lakkautettu lähes puolet peruskouluista vuoden 1990 jälkeen. Koulujen lakkauttamistrendiä on osaltaan kiihdyttänyt vuonna 2006 eduskunnan päätös lopettaa kunnille maksettu pienkoululisä.
Perusopetuspalvelujen heikennykset ja saatavuusongelmat kohdistuvat erityisesti maaseutualueiden lapsiin. Perusopetus on määritelty lähipalveluksi, joka perusopetuslain mukaan pitää järjestää lapsen iän ja kehityksen mukaan mahdollisimman lähellä ja turvallisesti. Yhä useamman maaseudun pienen koululaisen koulumatka kuitenkin lähentelee tai jopa ylittää perusopetuslaissa säädetyn maksimin 2,5 tuntia.
– On huolestuttavaa, että koulujen lakkauttamisen myötä lapsen lähipalvelu voi olla kauempana kuin aikuisen aluepalvelu. Koulumatkoihin käytetty aika on pois lapsen jaksamisesta, harrastuksista ja levosta, Paloniemi ja Honkonen sanovat.
Honkonen ja Paloniemi toteavat, että kunnat perustelevat koulujen lakkautuksia säästöillä, mutta tilastojen mukaan säästöjä ei ole syntynyt muun muassa lisääntyneiden koulukuljetus-, oppilashuolto- ja sosiaalikustannusten vuoksi. Usein koulun sulkeminen vie myös mennessään koko kylän elinvoiman.
– Elinvoimaiset lähikoulut pitäisi nähdä vetovoimatekijöinä kaavoitusprosessien aikana. Kyläkouluista on monilla paikkakunnilla kehitetty eräänlaisia monitoimikeskuksia. Koulutoiminnan lisäksi niissä voidaan tarjota muun muassa ennaltaehkäiseviä hyvinvointipalveluita, harrastuksia ja kulttuuripalveluita. Nämä ovat hyviä esimerkkejä alueiden elinvoimaisuudesta ja sen säilyttämisestä. Tätä kehitystä valtion olisi tärkeä tukea, Honkonen ja Paloniemi sanovat.
