Hovioikeus odottaa! Rikosproffakin oudoksuu ”pedohunter” Parantaisen tuomiota

”Pedofiilien metsästäjänä” tunnetun Mikko Parantaisen torstaina saama tuomio yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämisestä kummastuttaa rikosoikeuden professori Matti Tolvasta. Itä-Suomen yliopiston professorin näkemyksistä kertoi ensimmäisenä Ilta-Sanomat.

Tolvanen pitää tuomion perusteluja puutteellisina, koska tuomiossa ei oteta lainkaan kantaa tärkeimpään asiaan eli sananvapauden ja yksityisyyden suojan suhteeseen. Parantaisen käräjäoikeudelle antamassa vastauksessa esitettiin näkökulmia, jotka tuomiossa sivuutettiin käytännössä täysin (lue vastaus ja tuomion perustelut kokonaisuudessaan jutun lopusta!).

Tolvanen tulkitsee tuomion ainoaksi langettavaksi seikaksi sen, että Parantainen yhdisti törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä tuomitun miehen kuvan Facebookissa uutiseen, joka kertoi miehen saamasta tuomiosta.

– Tuomiossa ei ole kuitenkaan kerrottu tätä. Mutta ei tässä voi mitään muutakaan perustetta olla. Asiaa ei ole kuitenkaan punnittu lainkaan. Tähän asiaan toivoisin kannanottoa, Tolvanen sanoo.

TOLVANEN korostaa, ettei uutisen linkittäminen ei voi mitenkään loukata yksityisyyden suojaa. Kuvankin laittamisen tuomittavuuttakin Tolvanen epäilee, sillä kuvakin oli jo entuudestaan julkisuudessa tuomitun itse Facebookiin laittamana.

– Mitä kuvan laittaminen tuo tähän lisää? No, onhan se varmaan järkyttänyt asianomistajaa.

Rikostuomioista pitää keskustella, linjaa Tolvanen.

– Rikostuomioiden yksi elementti on siinä, että niistä kerrotaan ja niistä keskustellaan. Ja että maallikotkin voivat ottaa niihin kantaa. Jos tekijä olisi pannut samaan yhteyteen omiaan ja jotenkin solvannut asianomistajaa, niin asia olisi ollut toinen.

Parantainen sai teostaan sakkoineen ja korvauksineen liki 6000 euron laskun. Myös Parantainen haluaa asiaan selvyyden. Hän onkin päättänyt valittaa tuomiosta hovioikeuteen.

Jokainen voi arvioida, ottiko oikeus kantaa Parantaisen vastaukseen ja miten:

Parantaisen vastaus syytteeseen

Asiassa on kysymys kahden perusoikeuden sananvapauden ja yksityiselämän
suojan välisestä ristiriitatilanteesta.

Kyse on myös siitä, onko vastaajan sananvapauteen puuttumista rangaistuksen
keinoin pidettävä välttämättömänä asianomistajan yksityiselämän suojan
vuoksi.

Kyse on edelleen siitä, nauttiiko asianomistajan yksityiselämä ylipäätään tässä
asiassa suojaa niin, ettei hänen itse nettiin omalla nimellä lataamaansa
valokuvaa olisi voinut linkittää MTV3:n nettisivuilla olevaan uutiseen.

Kyse on lisäksi siitä, onko vastajan toiminta ollut oikeudetonta ja jos on,
ylittääkö se kuitenkaan selvästi sitä, mitä voidaan pitää sallittuna.

Yksityiselämän suoja perusoikeutena on turvattu perustuslain 10 §:ssä sekä
ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyn Euroopan
neuvoston yleissopimuksen (Euroopan ihmisoikeussopimus) 8 artiklassa.
Sananvapaus kuuluu myös perus- ja ihmisoikeuksiin.

Sananvapauden suojasta säädetään perustuslain 12 §:ssä, Yk:n kansalais- ja
poliittisia oikeuksia koskevan sopimuksen 19 artiklassa, Euroopan unionin
perusoikeuskirjan 11 artiklassa ja EIS 10 artiklassa. Sananvapauden
perussisältönä on oikeus lähettää ja vastaanottaa ajatuksia, ilmaisuja ja tietoja.
Sananvapaus kuuluu yhteiskunnan näkökulmasta demokratian kulmakiviin, ja
yksilön näkökulmasta se on keskeinen itsensä toteuttamisen muoto.

Vastaajan käsityksen mukaan sananvapauteen puuttuminen ei miltään osin ole
syytteessä kuvatussa teossa ollut välttämätöntä, eikä edes voimassa olevan
lainsäädännön ja oikeuskäytännön mukaista asianomistajan yksityiselämän
suojan vuoksi.

Mediat eivät julkaise rikoksen tekijän nimeä, jos tuomio on alle kaksi vuotta
vankeutta. Tästä ei siis ole olemassa lakia, eikä näin kehoteta journalistisissa
ohjeissa, eikä Julkisen sanan neuvostossa. Tämä vain on ollut tapana
Suomessa. Kyse on vakiintuneesta käytännöstä, jolla voidaan antaa tiettyyn
pisteeseen saakka oikeudellista merkitystä. Tässä asiassa asianomistaja on
tuomittu pidempään eli yli kahden vuoden vankeusrangaistukseen, joten
henkilötietojen julkaiseminen on joka tapauksessa ollut sallittua.

Vaikka käräjäoikeus katsoisi vastaajan toiminnan sinänsä täyttävän
yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämisen tunnusmerkistön, ei vastaajan
toiminta kuitenkaan selvästi ylitä sitä, mitä voidaan pitää hyväksyttävänä.
Teko on tällöin ollut rikoslainkin mukaan sallittu.

Hallituksen esityksen perustelujen mukaan levitettävän tiedon täytyy koskea
loukattavan yksityiselämää, jotta teko olisi rangaistava.

Vastaaja katsoo, ettei esitetty tieto liity asianomistajan yksityiselämään, vaan
se koskee julkista tietoa, jolla on uutisarvoa. Esittäminen ei myöskään ole ollut
oikeudetonta. Uutisarvon osoittaa yksiomaan jo se seikka, että monet mediat
ovat julkaisseet saman asianomistajaa koskevan uutisen, johon vastaajankin
toiminta liittyy.

Olennaista on oikeudellisesti se, että tieto (eli kuva) ei ole yksityinen sen
vuoksi, että asianomistaja on sen jo ennen vastaajaa itse julkaissut omalla
nimellään julkisesti sosiaalisessa mediassa. Jos vastaaja olisi
julkaissut/linkittänyt salaa asianomistajasta itse ottamansa nettiin lataamansa
valokuvan, voisi tilanne olla oikeudellisesti toinen.

Vastaaja on ainostaan linkittänyt Facebooksivuilla asianomistajan valokuvan
MTV3:n uutisiin teonkuvauksen mukaisella tavalla. Vastaajan tarkoitus ei ole
ollut halventaminen vaan hän on toiminut sananvapauden sallituissa rajoissa.
Kyse ei ole yksityiselämää loukkaavan tiedon oikeudettomasta levittämisestä,
vaan julkisen valokuvan linkittämisestä julkiseen tietoon. Tämä ei ole
oikeudetonta, eikä rikoslain mukaan rangaistavaa. Toimittajat tekevät
jatkuvasti tätä erityisesti vakavissa rikoksissa, joista tuomitaan ehdotonta
vankeutta, kuten tässäkin asianomistajan tapauksessa: julkaisevat tuomitun
kuvan. Kuva siis liittyy toimitukselliseen sisältöön. Toimittajilla on oikeus
julkaista rikosuutisen yhteydessä tietyin edellytyksin tuomitun valokuva ja
kasvot, kuten vastaajakin on tehnyt. Miksi vastaajalla ei olisi? Jos
asianomistajaan kohdistuu halveksuntaa, se johtuu MTV3:n uutisesta ja ennen
kaikkea siitä, että asianomistaja on tuomittu törkeästä seksuaalirikoksesta, eikä
siitä, että vastaaja on linkittänyt hänen kuvansa po. uutiseen. Jos
asianomistajaan on kohdistunut halveksuntaa, on sitä kohdistunut häneen
ilman vastaajan tekemää linkitystäkin. Merkitystä on myös sillä seikalla, että
asianomistaja ei ole edes pyrkinyt salaamaan henkilöllisyyttään esimerkiksi
poistamalla kuvansa sosiaalisesta mediasta.

Vastaaja ei tiedä, mitä syyttäjä tarkoittaa sillä, että hän olisi toiminut
oikeudettomasti. Törkeästä seksuaalirikoksesta tuomitun kunniaa ei voida
loukata, eikä tekijä nauti samalla tavalla yksityisyyden suojasta kuin
lievempään rikokseen syyllistyneen ja tuomitun henkilön yksityisyys
mahdollisesti nauttisi.

Rikoslain 24 luvun 8 §:n mukaan vain sellainen yksityiselämää koskevan
tiedon tai vihjauksen oikeudeton levittäminen on rangaistavaa, joka on omiaan
aiheuttamaan loukatulle vahinkoa, kärsimystä tai halveksuntaa. Tätä tulisi
lainkohtaa koskevien esitöiden (HE 184/1999 vp s. 31-32) mukaan arvioida
siitä lähtökohdasta, mikä on tiedon tai vihjauksen luonne. Vastaajan toiminnan
luonne on ollut yksinomaan uutisoiva ja informatiivinen, eikä siinä ole ollut
kärsimyksen tai halventamisen tarkoitusta osaksikaan, eikä syytteen
teonkuvauksessa edes niin väitetä.

”On omiaan” aiheuttamaan -ilmaisulla on haluttu sulkea soveltamisalan
ulkopuolelle sellaiset teot, jotka kyllä tosiasiallisesti ovat aiheuttaneet
loukatulle kärsimystä, mutta vain sen vuoksi, että hän on reagoinut asiaan
yllättävällä tavalla. Lainkohdassa tarkoitetun teon tulisi olla sellainen, että sen
yleisesti ajatellaan aiheuttavan kärsimystä suurelle osalle sellaisia ihmisiä,
joihin se kohdistuu. Vastaavalla tavalla tulisi arvioida halveksuntaa.

Lienee yleisen elämänkokemuksen mukaan selvää, että vaikka rikoksesta
tuomittuun kohdistuisi halveksuntaa yleisössä, tulee tuomitun sitä tiettyyn
pisteeseen saakka sietää. Se on normaali seuraus teosta, josta hänet on
tuomittu, eikä tuomitulla ole oikeutta saada oikeussuojaa asiassa. Tekijän tulee
törkeään rikokseen ryhtyessään varautua myös siihen, että kiinni jäädessään,
häneen saattaa kohdistua mielenkiintoa ja halveksuntaa rikoksen itsensä
vuoksi. Törkeissä rikoksissa on alhaisempi uutiskynnys. Olennaista on, että
törkeästä rikoksesta tuomitun henkilöllisyys ja kuva voidaan julkaista. Tämä
mahdollistaa sananvapauden kannalta keskeisen julkisen keskustelun ja
arvostelun.Rikoksesta tuomittu joutuu sietämään tämän ”kielteisen”
julkisuuden tuomat seuraukset. Näin ollen yksinomaan ainakaan vastaajan
toiminta ei ole ollut omiaan aiheuttamaan Nivajärvelle sellaista vahinkoa,
kärsimystä tai halveksuntaa, jolla olisi rikosoikeudellisesti merkitystä väitetyn
tekon syyksilukemisessa.

Lisäksi sen arvioiminen, onko asianomistajan tietojen esittäminen ollut omiaan
aiheuttamaan hänelle teonkuvauksessa tarkoitettua vahinkoa tai kärsimystä
taikka häneen kohdistuvaa halveksuntaa, on yhteydessä kysymykseen siitä,
onko vastaaja ylipäänsä voinut tuoda julki asianomistajan kuvan. Ollakseen
rangaistavaa toisen yksityiselämää koskevien tietojen ja vihjausten
levittämisen tulee olla oikeudetonta. Tässä asiassa tulee vastaajan käsityksen
mukaan huomioitavaksi se, että asianomistajan asema rikoksesta tuomittuna
on sellainen, ettei tietojen julkaiseminen ole ollut oikeudetonta, koska tiedot
ovat jo menettäneet yksityisen luonteensa sen johdosta, että samoja tietoja on
aikaisemmin julkaistu laajalevikkisissä tiedotusvälineissä kuten MTV3:n
nettisivuilla.

MTV3 oli jo uutisoinut asianomistajan saaman tuomion törkeästä lapsen
seksuaalisesta hyväksikäytöstä ennen vastaajan linkittämistä, vaikkakin ilman
asianomistajan itsensä nettiin lataamaa valokuvaa. Yksinomaan vastaajan
toiminta ei siis aiheuttanut väitettyä vahinkoa, kärsimystä ja halveksuntaa
asianomistajalle, koska jo pelkän nimen julkaiseminen oli aiheuttanut sitä.
Vastaaja on julkaissut valokuvan, jonka asianomistaja itse on laittanut omille
Facebook-sivuilleen julkiseen profiiliin omalla nimellään. Näin ollen kuka
tahansa muukin netin käyttäjä on voinut tehdä saman havainnon kuin vastaaja,
eli yhdistää mielessään asianomistajan kuvan MTV3:n uutiseen.
Vastaaja ei ole toiminut teonkuvauksen mukaisessa tapahtumainkulussa
tahallisesti. Vastajalta puuttuu rikosoikeudellinen tahallisuus. Hän ei ole
tiennyt syyllistyneensä rikolliseen menettelyyn.

Eri tilanteisiin soveltuvaa tarkkaa tahallisuuden rajaa ei voida etukäteen
ilmaista yleisin sanonnoin yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämisessä.
Kyse on tapauskohtaisesta harkinnasta. Jos tekijä ei teon hetkellä ole selvillä
kaikkien niiden seikkojen käsilläolosta, joita rikoksen tunnusmerkistön
toteutuminen edellyttää, tai jos hän erehtyy sellaisesta seikasta, teko ei ole
tahallinen. Vastaaja ei ole tiennyt linkittämishetkellä, että teko olisi rikoslaissa
säädetty rangaistavaksi teoksi, vaan vastaaja on ymmärtänyt sen kuuluvan
hänen perusoikeuksiinsa eli sananvapauteen.

Vastaaja on lisäksi erehtynyt vastuusta vapauttavasta seikasta edellä jo
mainituilla perusteilla, mikäli käräjäoikeus katsoisi vastaajan syyllistyneen
tekoon teonkuvauksen mukaisesti.

Rikosoikeudellisesti RL 24:8 on kyseenalainen, sillä täsmällinen
kriminalisointi on rikosoikeuden keskeisiä periaatteita ja oppeja. Vastaaja
vetoaa kieltoerehdykseen.

Rikoksesta voidaan jättää rangaistus tuomitsematta, jos rikosta on tekoon tai
tekijään liittyvistä erityisistä syistä pidettävä anteeksiannettavana.
Yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämisessä asianomistaja on omalla
käyttäytymisellään ottanut riskin siitä, että hänen tuomionsa ja
henkilötietojaan tullaan julkaisemaan mediassa. Vastaajalla on ollut tarkoitus
vain uutisointimielessä julkaista kuva ja kertoa asiasta objektiivisesti.

Vastaaja on myös Facebook-sivuilla kehottanut keskustelijoita pysymään
asiallisina, rauhoitellut heitä ja ilmoittanut asianomistajalle mahdollisuudesta
esittää oma näkemyksensä asiasta.

Asianomistaja on vaatimusten perusteluissa todennut, että vastaaja olisi
paljastanut erittäin arkaluontoisia asianomistajan yksityiselämään koskevia
tietoja laajalle joukolle. Vastaaja toteaa, että asianomistajan tulkinta on väärä
ja lakiin perustumaton. Kuvaa lukuun ottamatta tiedot on julkaissut jo ennen
häntä MTV3. Parantaisen levittämä tieto on jäänyt varsin pienen piirin tietoon,
jos tätä verrataan esimerkiksi tiedotusvälineiden julkaisemaan tietoon, jolloin
uutisilla voi olla satojatuhansia lukijoita. Ylipäätään ei ole esitetty näyttöä
siitä, miten laajalle tieto olisi voinut levitä.

Käräjäoikeuden ratkaisun perustelut

Asiassa on riidatonta, että MTV.fi-sivustolla internetissä on ollut uutinen
asianomistajan saamasta tuomiosta törkeää lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä
koskevassa jutussa. Siinä on mainittu tuomitun nimi. Vastaaja on myöntänyt
linkittäneensä asianomistajan kuvan ja MTV3:n nettisivuilla olleen uutisen
yhteen ylläpitämälleen avoimelle Pedofilian uhrien puolesta-sivustolle. Kuvan
vastaaja on kertonut saaneensa asianomistajan omilta facebook-sivuilta, jonne
asianomistaja on itse kuvansa aiemmin laittanut.

Vastaaja Mikko Parantainen on todistelutarkoituksessa kuultaessa ilmoittanut
olleensa yksi Pedofilian uhrien puolesta-sivuston ylläpitäjistä. Sivusto
suljettiin touko-kesäkuussa 2014. Sivuston tarkoitus oli ollut informatiivinen
ja lasten suojelua tukeva. Sivustolla tuotiin esille tuomioita lapsiin
kohdistuneista seksuaalisista rikoksista ja pedofiileistä, jotta ihmiset osaisivat
varoa heitä. Vastaaja oli jatkuvasti seurannut sivustolla käytyä keskustelua
myös asianomistajan tapauksessa ja poistanut sieltä kymmeniä asiattomia mm.
väkivaltaisia ja rasistisia kommentteja.

Todistajana kuultu asianomistajan äiti NN on kertonut
asianomistajan olevan pysyvästi sairas henkilö. Kuvan ja uutisen
julkaiseminen internetissä oli järkyttänyt häntä kovasti ja aiheuttanut hänelle
pelkotiloja, painajaisia ja kärsimystä. Erityisesti nettisivun runsas kirjoittelu ja
niissä ilmennyt ja niiden aiheuttama uhkailu on vaikuttanut asianomistajan
jokapäiväiseen elämään. Hän on pelännyt liikkumista ihmisten parissa ja
kokenut asian johdosta kiusaamista. Todistajan havaintojen mukaan kirjoittelu
asiasta on jatkunut viime päiviin saakka.

Rikoslain 24 luvun 8 §:n mukaan yksityiselämää loukkaavan tiedon
levittämiseen syyllistyy se, joka oikeudettomasti joukkotiedotusvälinettä
käyttämällä tai muuten toimittamalla lukuisten ihmisten saataville esittää
toisen yksityiselämästä tiedon, vihjauksen tai kuvan siten, että teko on omiaan
aiheuttamaan vahinkoa tai kärsimystä loukatulle taikka häneen kohdistuvaa
halveksuntaa.

Vastaaja on syytteessä kerrotulla tavalla internetissä yhdistänyt eri sivustoilta
asianomistajan tuomion ja hänen kuvansa ja siten esittänyt hänen
yksityiselämästään tiedon ja kuvan. Sen jälkeen avoimelle Pedofiilien uhrien
puolesta-sivustolle on syntynyt vilkasta keskustelua usean henkilön ottaessa
kirjoituksillaan kantaa asianomistajaan ja hänen saamaan tuomioon. Äidin
kertomuksesta ilmenee, että vastaajan teko on ollut omiaan
aiheuttamaan asianomistajalle vahinkoa ja kärsimystä ja häneen kohdistuvaa
halveksuntaa. Käräjäoikeus katsoo syytteessä kerrotun vastaajan tahallisen
menettelyn täyttävän yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämistä koskevan
rikoksen tunnusmerkistön. Näyttämättä on jäänyt, että yksityiselämää
loukkaavan tiedon levittämisessä olisi aiheutettu suurta kärsimystä tai erityisen
suurta vahinkoa. Rikosta ei myöskään kokonaisuutena arvostellen ole
pidettävä törkeänä. Sen vuoksi asianomistajan rangaistusvaatimus törkeästä
yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämisestä hylätään.

Käräjäoikeus katsoo, ettei vastaajan menettelyssä ole osoitettu olevan rikoslain
4 luvun 2 §:ssä mainittuja seikkoja, joiden johdosta hän olisi kieltoerehdyksen
takia rangaistusvastuusta vapaa. Myöskään ei ole esitetty perusteita
rangaistuksen tuomitsematta jättämiselle.

Asianomistajalle on rikoksen johdosta aiheutunut kärsimystä, jonka johdosta
hänellä on oikeus saada korvaus vastaajalta. Käräjäoikeus pitää kohtuullisena
korvauksen määränä 1000 euroa.

Vastaaja on ilmoittanut, että Pedofilian uhrien puolesta-sivusto on suljettu.
Vastaajan mukaan internetissä ei ole tällä hetkellä mitään vastaajan
hallinnoimia sivustoja, joilla olisi asianomistajaa koskevia kirjoituksia tai
kuvia. Sen vuoksi asianomistajan vaatimus niiden poistamisesta vastaajan
hallinnoimilta sivustoilta internetissä hylätään.