Kunnallisen kotihoidon avulla moni ikä-ihminen saa asua mahdollisimman pitkään omassa kotona.
Sirkka Hiekkala asuu tyytyväisenä kotonaan, jossa kotihoito käy nykyään kerran päivässä. Sirkka tuli alun perin kotihoidon asiakkaaksi kaatumisten vuoksi ja kotihoidon käyntejä on matkan varrella tarpeen mukaan vähennetty tai lisätty voinnin mukaan. Sirkan omaiset auttavat myös mm kauppa- ja siivousasioissa, kotihoidon tiimistä kerrotaan. Sirkka kertoo, että pysyy kunnossa, kun tekee kaiken mahdollisen itse. Talven aikana postin hakeminen on kuitenkin jäänyt, mutta nyt Sirkka suunnittelee postilenkin aloittamista.
– Kotihoidon tukipalvelut kuten seniorikeskuskäynti, ateriapalvelu, turvapuhelin ja apuvälineet ovat olleet Sirkalle tärkeitä kotona asumisen tukena. Äänekoskella kotihoito toimii jo maakunnallisen mallin mukaan myös yöaikaan, jolloin yöpartiossa työskentelevät kaksi hoitajaa vastaavat turvapuhelinhälytyksiin, Päivi Kovanen sanoo.
Kukoistava kotihoito -hanke (2016- 2018) on yksi hallituksen kärkihankkeista, jossa päätavoitteena on kehittää ikäihmisten kotihoitoa niin, että Keski-Suomen maakunnan kaikissa kunnissa on asiakaslähtöinen, vaikuttava ja kustannustehokas kotihoito, joka toimii 24/7. Hanke jakautuu neljään kehitysalueeseen, jotka ovat palvelutarjonta ja sen kohdentuminen, kuntoutus ja ennaltaehkäisy, hoitoketjut ja akuuttitilanteet sekä tarvepohjainen toimintamalli.
Tärkeänä kehitysalueena on ikäihmisten kuntoutus. Ikääntyneiden kotona asumista voidaan tukea perinteisen fysioterapian sijaan arkikuntoutuksella, jota toteuttaa kotihoidon moniammatillinen tiimi yhteistyössä asiakkaan ja hänen läheistensä kanssa. – Moniammatilliseen tiimiin kuuluu kotihoidon lähi- ja sairaanhoitajien lisäksi tarvittaessa kotihoidon fysio- ja toimintaterapeutti sekä muita tarvittavia asiantuntijoita. Arkikuntoutus pohjautuu toimintakyvyn arviointiin, jossa kartoitetaan ikääntyneen voimavaroja ja arjen haasteita. Ikääntynyttä kuunnellen pyritään saamaan esille hänelle merkitykselliset tavoitteet, joita hän asettaa omalle kuntoutumiselleen, Päivi Kovanen linjaa.
Kuntoutuksen osalta Äänekosken kotihoidossa on otettu käyttöön kaksi uutta maakunnallista toimintamallia. Uudet asiakkaat tulevat kotihoidon tilapäisiksi asiakkaiksi Kuntouttava arviointijakso -mallin mukaan.
– Mallissa arvioidaan toimintakykyä ja tuetaan kotona kuntoutumista arjen keinoin yleensä noin neljän viikon ajan, jonka jälkeen arvioidaan tarvitseeko ikääntynyt säännöllistä kotihoitoa. Niille ikääntyneille, jotka ovat jo kotihoidon palveluiden piirissä ja tarvitsevat esim. sairaala- jakson jälkeen enemmän tukea on otettu käyttöön Tehostettu kotikuntoutusmalli. Ikääntyneen tilanne kartoitetaan ja pyritään löytämään ne arjen konkreetit keinot, joiden avulla toimintakykyä voidaan edistää, jotta kotona asuminen olisi mahdollista, kotihoidon tiimi kertoo.
Kotihoidon lähihoitaja Marianne Riikola kertoo, että työ kotihoidossa on muutoksessa, ennen hoidettiin kotia, nyt hoidetaan ja kuntoutetaan ihmistä. Työ kotihoidossa on laaja-alaista ja vaatii nykypäivänä lääke- ja sairaanhoidollista osaamista, hoitotoimenpiteiden hallintaa, kykyä kohdata erilaisia asiakkaita sekä arkikuntoutuksen ja verkostotyön osaamista.
– Kyllä ikäihmisiä kannattaa kuntouttaa, Marianne toteaa, mutta lisää, että arkikuntoutus vaatii kuitenkin pidempiä käyntiaikoja, ja siten enemmän resursseja verrattuna puolesta tekemiseen.
Kukoistava kotihoito -hankkeen yhteydessä aloitettu kotihoidon monipuolinen kehittäminen jatkuu, vaikka hanke tänä vuonna päättyy. Koska kaikkea ei voida kehittää saman aikaisesti valitaan yksi kehittämiskohde kerrallaan johon keskitytään.
Päivi Kovanen ja kotihoidon tiimi
