Hyvä arki kuuluu kaikille – Keski-Suomen alueen kaikille avoin keskustelutilaisuus järjestettiin Pankkarilla. Kuulolle ja kysymään saapui nelisenkymmentä sosiaali-ja terveys- sekä pelastustoimen asioista kiinnostunutta.
Aluevaltuuston puheenjohtaja Jani Kokko kertoo, että paljon on selvitettävää.
– Haluamme tarjota kuvan, mitä on tulossa, ja mitä on seuraavina vuosina edessä ja mitä muutokseen liittyy. Toivon avointa keskustelua, jotta voimme mennä yhteistä tulevaisuutta kohti.
Kokko vakuutti, että tammikuun ensimmäisenä päivänä palvelut toimii ja apua saa jos sitä tarvitsee.
– Pidämme kiinni myös siitä, että palkat maksetaan tammikuussa ajallaan, Kokko sanoi.
Aluehallituksen puheenjohtaja Maria-Kaisa Aula kertoi ihmislähtöisistä palveluista.
– On ollut mielenkiintoista kehittää tulevia toimia asiakaslähtöiseksi, Aula sanoi.
Aula kysyi yleisöltä arvosanaa Äänekosken terveyspalveluista, joukosta löytyi vain yksi soraääni.
– Lääkäriin ei tahdo päästä, Eero Hakonen sanoi.
Aula sanoi, että tulevaisuudessa hoitoon pääsyyn koetaan saada lisää jouhevuutta.
– Yksi tavoite, on että hyvät palvelut jatkuu. Toivomme, että terveyden ja hyvinvoinnin ja turvallisuuden kokemus olisi hyvä. Tulemme tekemään töitä myös hyvinvoinnin ja terveyserojen kaventamiseksi, Aula sanoi.
Hyvinvointialueen johtaja Jan-Johannes Tollet kertoi turvallisessa siirtymisestä hyvinvointialueelle.
– Kyseesesä on iso fuusio, ja samalla Keski-Suomen hyvinvoinialueesta tulee Keski-Suomen suurin työnantaja.
Uudistuksen tavoitteena on turvata yhdenvertaiset ja laadukkaat palvelut kaikille keskisuomalaisille parantaen samalla palveluiden saatavuutta ja saavutettavuutta. Tolletin mukaan suuria haasteita ovat ammattitaitoisen työvoiman saanti.
– Kumppanuus ja yhteistyö kuntien, seurakuntien, yritysten ja muiden kumppaneiden kanssa on tärkeässä roolissa. Tämä on yhdessä tekemistä, Tollet sanoi.
Äänekosken sosiaali ja terveysjohtaja Saara Kuusela kertoi kuinka Äänekosken siirtymisestä hyvinvointialueelle.
– Äänekoski on sikäli erikoinen kunta, että meillä on ollut omaa palvelutuotantoa. Siirtyvää henkilöstöä on 663.
Sosiaali- ja terveystoimen nettomenot ovat Äänekoskella nousujohteisia; tervytoimessa 2038 euroa per asukas ja sosiaalitoimen menot 1699 euroa per henkilö.
Äänekosken asukkaista 23 prosenttia on 65 vuotta täyttäneitä. Huono-osaisuus ja lastensuojelu ovat kuormittavia kuten myös kansansairaudet: tuki- ja likuntaelinsairaudet sekä sydän- ja verenpainetaudit.
– Väestörakenteemme on sellainen, että sairastavuusindeksimme on hyvin korkea, 122. Lastensuojeluilmoituksia tehtiin viime vuonna 600, joka koskee yli 400 lasta. Sijoitettuja lapsia noin 50.
Jo oli aikakin, sanoo Kuusela. Hän on ollut soteuudistuksen valmistelussa mukana vuodesta 2004.
– En näe uudistusta uhkana vaan mahdollisuutena. Kunnan talouden ennustettavuus paranee, sillä yksikin järeää erikoishoitoa tarvitseva voi keikauttaa kunnan taloutta, Kuusela laski.
Suolahtelaissyntyinen Janne Luoma-aho on aluevaltuuston toinen varapuheenjohtaja j ruiskumestari tietää pelastustoimen tarpeet
– Turvallisuuden tunne on jo nyt hyvä, Pelastustoimi kohtaa hädässä olevia ihmisiä, nyt on onni, että palvelut saadaan samasta paikasta. Hyvä viranomaisyhteistyö antaa kokonaisen palvelupaketin hädässä oleville. Sopimuspalomiesten saatavuus on uhka, sillä väki ikääntyy. Äänekosken alueella on hyvät palvelut ja työpaikkaomavaraisuus teollisuuden myötä, siksi täällä on pelastustoimi lähellä. Joka kunnassa ei ikävä kyllä voi olla 24/7 valmius, Luoma-aho sanoi.
Hyvä arki kuuluu kaikille – Keski-Suomen alueen kaikille avoin keskustelutilaisuus järjestettiin Pankkarilla. Kuulolle ja kysymään saapui nelisenkymmentä sosiaali-ja terveys- sekä pelastustoimen asioista kiinnostunutta.
Sosiaali-ja terveyslautakunnan puheenjohtaja Rolf Nyholm kysyi hyvinvointialueen luotseilta millainen kuva vierailusta Äänekosken terveysasemalle jäi.
– Siellä on hyvä tekemisen meininki, henkilöstö viihtyy, johto toimii tasapuolisesti ja saimme hyviä ideoita, joita voimme monistaa koko hyvinvointialueelle, Aula ja Tollet vastasivat.
– Äänekoskella on hyvä maine työnantajana. Meidän pitää pohtia, kuinka voimme pitää yksiköt edelleen vetovoimaisena.
Reetta Korjonen kysyi tekstiviestillä iltapäivystyksen saatavuutta uuden myötä.
– Näen, että Äänekosken terveyskeskuksen tilat ovat sellaiset, että päivystyksen laajentaminen on huomion arvoinen asia. Se palvelisi koko pohjoista Keski-Suomea, Jani Kokko vastasi.
Myös Saara Kuusela näkee iltapäivystyksen hyvänä ja kannatettavana. Tällä hetkellä Äänekoskella lääkärin palveluita saa klo 18 saakka.
– Lääkärikunnassa on asialle kannatusta ja vastustusta, sanoisin, että asia ei ole mustavalkoinen vaan tarkasti pohdittava juttu, Kuusela sanoi
Sydänyhdistyksen puheenjohtaja Martti Sormunen kiinnitti huomiota kolmannen sektorin rooliin, johon hyvinvointialue nojaa. Mistä haetaan vuokratukea, jotta vapaaehtoistoimintaa voidaan jatkaa, Sormunen kysyi.
– Hyvinvointialueet tulee avustamaan järjestöjä, Meillä on valmisteilla ohjelma, johon toivomme kommentteja. Kuntien antama järjestöjen määräraha on ollut noin 800 000 euroa, ja pidetään se samana, Aula vastasi.
Kun kuultiin alustukset, ei ole mitään hätää, jatkoi Eero Hakonen ja kysyi, tullaanko palveluita harmonisoimaan?
– Yhdenvertaisuus tarkoittaa ensisijaisesti sitä, että riippumatta rahasta, paikasta, asemasta tai kapasiteetista, pääsee hoitoon samaan hintaan kuin kuka tahansa alueella hoitoa tarvitseva. Tarkoitus on, että jokainen saisi sellaista palvelua mitä tarvitsee.
Ilkka Herpman kertoi kokemuksestaan Sairaala Novasta.
– Meni kuusi kuukautta, että pääsin kaihileikkaukseen. Odotusaika oli mielestäni tolkuttoman pitkä, sitä leikkaava lääkärikin ihmetteli. Nova on kysymysmerkki, miten ihmeessä sinne pääsee? Päivystyksen jonotuskin on suorastaan perverssi.
– Viedään terveisiä Novaan, lupasi Tollet.
