Viime viikolla julkaistiin kirja Paadentaipaleen kylän järvet, lammet ja kasvit. Kirjan julkistamista vietettiin Väksyn museolla Suolahdessa. Paikalla kirjaprojektista olivat kertomassa kirjan kirjoittajat ja kuvaajat, kotiseutuaktiivit Hannu ja Katri Kumpulainen.
Luonnossa liikkuville Hannu ja Katri Kumpulaiselle tuli täytenä yllätyksenä, että Paadentaipaleen kylän alueella on järviä ja lampia yhteensä 56 kappaletta.
– Jos olisi pitänyt veikata, olisin arvellut luvuksi kolmisenkymmentä. Olin käynyt muutamilla rannoilla, mutta nyt olen käynyt jokaisen 56 rannalla ja olen monen lammen ympäri kiertänytkin, Hannu Kumpulainen naurahtaa.
Uunituoreesta kirjasta löytyy tietoja jokaisesta 56:sta järvestä ja lammesta sekä niistä ja niiden rannoilta löytyvästä kasvillisuudesta. Mikä on lammen ja järven määrittelykysymys?
– Järvi on sellainen jonne vesi tulee ja lähtee. Jossain määritelmissä järvi mitataan pinta-alan mukaan, eli yli puolen hehtaarin vesialue luettaisi siten järveksi. Pienemmät ovat lampia ja niistä pienempiä suohautoja tai lätäköitä ja lähteitä, Hannu Kumpulainen valisti.
Kirjasta löytyy 56 sinisellä karttaan merkityn vesistön perustiedot eli pinta-ala, ympärysmitta, pituus ja leveys sekä korkeus merenpinnan yläpuolelta.
– 69-tien varrella, Pietistä vastapäätä oleva Mäyrälampi on kaikkein korkeimmalla, merenpinnasta 158,6 metrin korkeudella. Alimpana oleva on nimeltään Ala-Keitele, 99,5 metriä meren pinnan yläpuolella – aikamoinen pudotus, melkein 60 metriä eikä välissä ole edes koskea!
Iso-Jurvo on kaikkein suurin järvi, pinta-alaltaan 225,62 hehtaaria. Sen syvin kohta on 32 metrin syvyydessä, se on syvin järvi mitä Paadentaipaleen kylältä löytyy.
– Se on kuudenneksi laajin Äänekosken 169:stä vähintään hehtaarin laajuisesta vakavedestä. Sitä edeltävät Keitele, Kuhnamo, Niinivesi, Iisjärvi ja Kiimasjärvi.
Paadentaipaleen alueen toiseksi suurin järvi on Suojärvi ja pronssille yltää Pietinen.
Hannu Kumpulainen kertoo kuinka löytyy yksi järvi, mihin ei tule vettä.
– Se onkin mielenkiintoinen asia jos järveen ei tule jokia tai puroja mutta sieltä lähtee vettä. Jurvon takana sijaitseva Valkeajärvi on tällainen yhteen suuntaan eli Jurvolle valuva järvi. Huomioitavaa on, että Valkeajärvessä on erityisen kirkas vesi, jossa näkyy pohjaan neljän metrin syvyydellekin.
Ennen vanhaan piti keksiä nimet, jotta saadaan tehtyä merkintä kartalle. Eipä liene ollut nimistötoimikuntaa, joka olisi laitettu miettimään kuvaavaa nimeä, vaan lienee joku on nimen keksinyt hatustaan. Ja sitten onkin saattanut tiedon puutteessa tulla samannimisiä lampia ja puroja kaksin kappalein.
– Paadentaipaleen alueelta löytyy kaksi Suojärveä, suurempi niistä on Suojoen eli Polsanjoen valuma-alueella ja toinen Kurojoen valuma-alueella. Löytyypä myös kaksi muuta samannimistä lampea: Pahalammet sijaitsevat Norolanjoen valuma-alueella ja Mörkökosken lähellä. Kaksi on myös Löytölampi -nimistä lampea: Ruotinkylällä ja toinen lähellä Kangaslampea, Kurojoen valuma-alueella. Ehkäpä nimi on tullut siitä, että lampi on löydetty, Hannu Kumpulainen naurahtaa ja kertoo kuinka Myllypurojakin on kaksi, toinen Sörkänmäellä ja toinen Myllyahon lähellä.
Nauruntyrskähdyksiä kuultiin, kun Hannu Kumpulainen kertoi Pahalammen nimestä.
– Kun kartantekijä oli kysynyt Mörkömäen luona olevan lammen nimeä, vastaajat vain hymyilivät: ”Se on paha nimi.”Ja niin entisestä Pillulammesta merkittiin kartalle lampi nimeltä Pahalampi.
Kun kysytään mielenkiintoisinta lampea, tulee vastaus Hannu Kumpulaiselta pienen mietinnän jälkeen.
– Se on s-kirjaimen muotoinen Saarikkaalla sijaitseva Pitkälampi. Se on 480 metriä pitkä ja leveydeltään 80 metriä. Siinä on jotain viehättävää ja itselleni todella nähtävyys, Hannu Kumpulainen sanoo.
Kasveja kirjaan on kuvattu pitkällä aikavälillä. Katri Kumpulainen on erityisen kiinnostunut kasveista ja hän on kerännyt kasvioita usemmankin. Nyt kasviot ovat päätyneet digitaaliseen muotoon ja kirjan kansien väliin. Kasvit ovat lueteltu rantakasveihin, vesikasveihin, suokasveihin, heinäkasveihin ja vihviläkasveihin.
– Erikoisia ja harvinaisiakin kasveja alueelta löytyy. Erityisesti Naappi-lammen rannalta voi löytyy kasveja, joita muuten saisi hakea, Katri Kumpulainen sanoo.
Kirjaa on saatavilla Museo Väksyltä Suolahdesta.
