Kalassa kaiken ikää – jokamiehen oikeuksilla keksii tekemistä koko kesäksi.
Suolahtelainen Hilla Juvonen vetelee pintaongella ahvenentirrejä satamalaiturin kupeesta. Ja iloitsee.
– Nyt se upposi. Tulee kala. Hihii!
Ei muuta kuin koukku taas veteen, kun sintti on vapautettu. Madon laitto koukkuun kuulema onnistuu ihan itse, tai ainakin melkein, mutta koukun irrotuksesta huolehtii äiti Jenna. Ahvenessa kun on piikkejä, jotka voivat pistää ja koukkukin on terävä. Yhteistyöllä onkiminen sujuu kummankin iloksi.
Hilla haluaisi saaliin kotiin ja ruokapöytään, mutta tirrit päästetään takaisin veteen, sillä äiti on menossa töihin iltapäivävuoroon ja onkityttö päiväkotiin. Pieniäkin ovat pataan taikka pannulle. Joskus voi tulla isompiakin kaloja ja sitten päästään herkuttelemaan.
Juhannus lähestyy, mutta keli on kenkku. Sataa, tuulee ja on kylmä. Silti nuori kalastaja haluaa vielä yrittää, vaikka vähään aikaan kohossa ei ole ollut elämää.
Äiti kertoo, että jos saalista tulee, into ei lopu kesken, mutta tällä kertaa päiväkodin riennot ja kaverit alkavat vetää puoleensa.
– Lähdetään vaan, lämpimillä sadekamppeilla varustettu Hilla tuumaa ja päästää viimassa palelevan äidin toimittajan pälkähästä. Se on nyt todistettu. Kalastaminen on kivaa säästä riippumatta.
Jenna Juvonen kertoo, että tyttären onkimisinto alkoi jo kaksi vuotta sitten, kun oltiin ongella mummolan rannassa.
– Pilkilläkin on joskus pistäydytty ja jo keväällä tyttö alkoi haikailla onkireissulle ja kyllä niille sitten lähdetäänkin, kunhan vain muilta touhuilta ehditään.
Omaa virveliäkin tekee jo mieli.
– Muutama viikko sitten Jenna pyöritti kädellä ikään kuin kampea ja sanoi, että haluaisi tämmöisen ongen tänä kesänä, äiti kertoo hymyillen ja tuumaa, että ehkäpä semmoinen sopivankokoinen hommataankin.
Saalis voi päätyä myös pöytään, sillä kalaruokien syöminen on nuorelle onkijalle mieluisaa.
– Minä tykkään muikuista, Hilla valistaa ja äiti täsmentää, että paistetuista sellaisista ja kertoo, että hyvin huilaa myös kalakeitto ja sushikin maistuu.
Jenna Juvonen pohdiskelee, että kalastaminen on monipuolinen harrastus, johon on Äänekoskella loistavat mahdollisuudet. Onkiminen ja pilkkiminen kuuluvat jokamiehen oikeuksiin ja eikä välineisiinkään tarvita kuin muutama euro ja sitten jännitystä piisaa. Äänekoskella riittää onkivesiä joka puolella.
– Kalareissulla saa liikuntaa ja haukataan happea. Hyvässä lykyssä virkistäytymisen ja luontoelämysten päälle saa herkkua ruokapöytään. Marja- ja sienireissuilla pätee sama juttu, Jenna Juvonen tuumailee.
Suomessa luonnossa ja vesillä liikkuminen vapaata moneen muuhun maahan verrattuna.
Jokamiehenoikeudella saa onkia, pilkkiä, sienestää, marjastaa, poimia rauhoittamattomia kasveja, sekä hiihtää, pyöräillä, ratsastaa ja liikkua jalan luonnossa ja jäällä, sekä veneillä, uida, peseytyä ja myös yöpyä tilapäisesti alueilla, joilla liikkuminen on sallittua.
Jokamiehen oikeudella EI saa metelöidä ja meluta, ei saa ajaa maastossa moottoriajoneuvolla, ei saa aiheuttaa haittaa maankäytölle ja -omistukselle, ei saa kalastaa ilman asianomaista lupaa, ei saa kulkea pihapiirissä, istutuksilla ja viljelypelloilla, ei saa häiritä kotirauhaa leiriytymällä liian lähellä asutusta, ei saa metsästää ilman asianomaista lupaa, ei saa ajaa moottorikelkalla metsässä ja maastossa reittien ulkopuolella, ei saa ottaa sammalta, jäkälää eikä kaatunutta tai kuivunutta puuta, ei saa roskata, häiritä tai vahingoittaa ympäristöä eikä lintujen pesintää ja eläimiä, ei saa tehdä avotulta toisen maalle tai metsäpalovaroituksen aikana, ei saa vahingoittaa tai kaataa puita.
