Yritysten näkymät ovat parantuneet nopeasti pahimman koronavaiheen väistyessä. Merkittävät ja uudenlaiset investoinnit tuovat luottamusta maakunnan tulevaisuuteen. Suurimpana haasteena voidaan edelleen pitää työvoiman kohtaanto-ongelmaa, mikä näkyy yhtäältä matalana työllisyysasteena ja pitkäaikaistyöttömyyden kasvuna sekä toisaalta tiettyjen alojen osaavan työvoiman saatavuusongelmana.
Puu on ollut Keski-Suomen tärkeimpiä peruspilareita, eikä asetelma ole muuttunut mihinkään, mutta tuotteet ja investoinnit ovat. Metsä Group on suunnittelemassa Äänekoskelle 200 miljoonan euron investointia palkkeja ja puulevyjä valmistavaan tehtaaseensa. Spinnovan ja Suzanon puupohjaista kangaskuitua valmistava tehdas on rakentumassa Jyväskylään. Tässä pari esimerkkiä siitä suoranaisesta buumista, mikä alalla vallitsee.
Keski-Suomella on ainutlaatuiset mahdollisuudet vahvistaa uudenlaisen puunjalostusteollisuuden edelläkävijän rooliaan, kunhan esimerkiksi puupohjaisen tekstiilikuidun arvoketjuista aina puunhankinnasta lopputuotteisiin saakka pidetään huolta. Miksi tyytyisimme olemaan pelkkä raaka-aineita tuottava maakunta tässäkään asiassa?
– Lisäksi koulutukseen, tutkimukseen, tuotekehitykseen ja tki-yhteistyöhön panostaminen on edelleen ajankohtaista ja äärimmäisen tärkeää, johtava asiantuntija Päivi Hamarus Keski-Suomen ELY-keskuksesta korostaa.
Myös useat it-alan yritykset ovat tuoneet tai kasvattaneet toimintaansa Jyväskylään. Tärkeimpänä yksittäisenä tekijänä tähän on se, että kaupungissa koulutetaan paljon alan osaajia – eniten Helsingin jälkeen. Uuden piristysruiskeen tuo juuri alkanut Jyväskylän yliopiston DI-koulutus.
Julkinen sektori tasoittaa kuoppia
Vaikka UPM:n Kaipolan tehdas Jämsässä lopetti toimintansa, on isku siitä osoittautunut tilastojen mukaan pahimpia pelkoja lievemmäksi. Keski-Suomen ELY-keskus ja TE-toimisto ovat olleet koko tarmollaan mukana Kaipolan jälkiselvittelyissä niin työllistymis-, koulutus- kuin rahoitusasioissakin.
– Pitkän ajan kokonaisvaikutuksia on kuitenkin tässä vaiheessa vielä liian aikaista lähteä arvioimaan. Joka tapauksessa esimerkiksi Himoksen alueen kehittäminen ja Kaipolan tehdasalueen uusi omistajuus tuo valoa myös eteläiseen Keski-Suomeen, Hamarus muistuttaa.
ELY-keskuksen rooli yritysrahoittajana on kasvanut voimakkaasti vuoden 2021 aikana. Yritysten investointi- ja kehityshankkeiden määrä tuplaantui ja haettavien kehittämisavustusten euromäärä kasvoi lähes kolminkertaiseksi edellisvuoteen verrattuna. Tuotteiden ja palveluiden kehittämishankkeet ovat olleet merkittävin hanketyyppi. Yritysrahoituksen voimakkaan kasvun taustalla lienee yritysten reagointi poikkeuksellisen nopeisiin toimintaympäristön muutoksiin.
Keski-Suomen ongelmana on matala työllisyysaste ja suuri pitkäaikaistyöttömien osuus. Toisaalta uusia avoimia työpaikkoja on tarjolla runsaasti ja osalla aloista kärsitään jopa kroonista työvoimapulaa. Nämä ovat asioita, joihin tulee paneutua entistä enemmän.
– Uusien avoimien työpaikkojen syntymisen myötä myös rekrytointikoulutusten määrä on ollut selvässä kasvussa, mikä on hieno juttu. Niiden avulla työnantaja saa suoraan heille räätälöidyllä tavalla koulutettua työvoimaa. Tämä on yksi kustannustehokkaimmista yksittäisistä keinoista paitsi työllisyysasteen nostamiseksi ja työttömyyden alentamiseksi myös työvoiman saatavuusongelmien poistamiseksi, Hamarus vinkkaa.
