Kaupungintalolla järjestetyssä itsenäisyyspäivän juhlassa puheen pitänyt Metsä Woodin toimialajohtaja Jaakko Anttila kertoi Äänekosken olevan koko Suomen metsäteollisuudelle tärkeä paikka.
Jaakko Anttila muistutti juhlapuheessaan, kuinka Äänekoskella on suuri rooli koko Suomen metsäteollisuuden historiassa, ja kuinka Äänekoski on aivan keskeisiä seutuja Suomen metsäteollisuudelle.
– Äänekoski on sijainnut hyvällä paikalla uittoreittien yhtymäkohdassa, ja puuta on ollut runsaasti saatavilla. Koskista on saatu vesivoimaa. Näistä syistä tänne on keskittynyt paljon metsäteollisuutta.
Anttila kertasi metsäteollisuuden historiaa ja sanoi, kuinka Metsä Group -yhtiölle Äänekoski on ollut keskeinen paikka ”ainakin 70 vuoden ajan”. Metsä Groupin emoyhtiö Metsäliitto perustettiin jo vuonna 1934. Hän sanoi kuinka Metsäliiton liikeidea oli yksinkertainen: kootaan yhdessä suuria eriä puuta ja myydään sille, joka maksaa parhaan hinnan.
– Osuuskunta Metsäliiton suosio kasvoi ja kymmenet tuhannet metsänomistajat liittyivät siihen. Tästä seurasi, että puun myynti lisääntyi koko ajan. 1950-luvulle tultaessa Metsäliitto myi puuta niin paljon, että jokaiselle tukille ja kuitupuulle alkoi olla vaikea löytää ostajia. Metsäliitto perusti sahoja, mutta katseet olivat vielä suuremmassa, sellunkeitossa, mutta sellutehtaan hankinta ei olisi helppoa, koska Metsäliitto ei kuulunut suuriin pankkileireihin, jotka rahoittivat tehdashankintoja. Seuraavaksi piti löytää sopiva sellutehdas. Ja nyt Äänekoski tulee kuvaan mukaan, Anttila kertasi.
Anttila sanoi, kuinka näin itsenäisyyspäivänä kannattaa pohtia, mikä on ollut metsäteollisuuden merkitys Suomelle ja suomalaisille.
– Kun Suomen tasavalta syntyi runsaat sata vuotta sitten, me olimme köyhä maa. Harva nykysuomalainen osaa kuvitella, miten silloin elettiin, ja millaista taloudellinen ahdinko saattoi olla, etenkin maaseudun syrjäkylissä. Puusta tehtiin pettua ja sitä laitettiin jauhojen sekaan. Onneksi metsätalous toi mökkeihin kaivattuja lisätuloja. Metsäteollisuus oli niitä harvoja toimialoja, joiden ansiosta nuoreen valtioon saatiin vientituloja.
Metsäyhtiöillä oli kova tarve saada puuta, ja sitä varten ne alkoivat hankkia metsämaata itselleen.
– Onneksi Suomella oli siihen aikaan hyvä herraonni, ja valtiojohto oli hereillä. Eduskunta sääti lain, Lex Pulkkisen, joka rajoitti yhtiöiden maanhankintaa. Näin estettiin niin sanotun plantaasimetsätalouden synty. Se olisi tarkoittanut, että muutama suuryhtiö omistaa metsät. Ilman Lex Pulkkista meillä tuskin olisi nykyisen kaltaista yksityismetsänomistusta, joka takaa, että metsätaloudesta ja metsäteollisuudesta hyötyy melkeinpä jokainen suomalainen. Laki on lisännyt merkittävällä tavalla taloudellista tasa-arvoa maassamme.
Anttila muistutti kuinka sotien aikana metsät ja metsäteollisuus olivat keskeinen osa sotaponnisteluja.
– Yhtiöt muun muassa luovuttivat puuta varastoistaan, jotta veturit kulkivat, lämmitys pelasi ja elintarvikehuolto toimi. Sotien jälkeen evakot asutettiin. Rintamamiestalot pystytettiin kotimaisesta puusta. Lukuisat veteraanit pääsivät uuden elämän alkuun sen ansiosta, että savotoilta löytyi töitä.
Metsäteollisuudella oli iso rooli hyvinvointivaltion rakentamisesssa.
– Metsäteollisuus on ollut yksi tärkeä rahoittaja, onhan se tarjonnut vähintään sadoille tuhansille ihmisille työtä ja toimeentuloa sekä maksanut veroja vaurastuvan valtion kassaan. Sama luonnollisesti jatkuu edelleen, vaikka joskus kuulee toisenkinlaisia väitteitä. Suomalaiset ymmärtävät metsäteollisuuden hyödyt, ja he tukevat toimintaamme. Tästä saatiin syksyllä vahvistus Metsäteollisuus ry:n kyselyssä. Tulokset kertovat, että suomalaisten mielestä metsäteollisuus toimii vastuullisesti, huolehtii ympäristöstään ja uudistaa toimintaansa innovatiivisella tavalla.
Anttila kiittää, kuinka valtiokin tunnustaa metsäteollisuuden merkityksen.
– Teollisuus mainitaan esimerkiksi huoltovarmuuslaissa. Siinä todetaan, että menestyvä teollinen tuotanto on huoltovarmuuden perusta. Tämä kannattaa muistaa etenkin epävarmoina aikoina, jollaisia parhaillaan elämme.
Anttila muisteli Mämmenkoskea, jonne ensimmäistä sahaa kaavailtiin lähes kaksisataa vuotta sitten. Se on tullut tunnetuksi myös hyvänä kalapaikkana, jossa kalasti muun muassa presidentti Urho Kekkonen.
– Nykyisin koskessa ei enää saa kalastaa, koska siinä elää uhanlainen järvitaimen. Presidenttitason kalastajia ei siis enää nähdä siellä. Metsä Group on tukenut joen kunnostamista, jotta taimenet voivat nousta koskissa ja lisääntyä luontaisesti. Teimme kunnostuksen yhteistyössä WWF:n, ely-keskuksen ja Mämmen hoitokunnan kanssa.
Anttila sanoi, kuinka hanke kuvastaa ajattelun muutosta yhteiskunnassa, jossa luontoarvot ovat nousseet yhä tärkeämmiksi.
– Metsä Group haluaa on mukana useissa vastaavissa hankkeissa, joissa kunnostetaan luontokohteita. Lisäksi kehitämme uusia tapoja hoitaa metsiä. Lisäämme lahopuun määrää, jotta uhanalaiset lajit menestyvät. Jätämme suojatiheikköjä, teemme leveät suojakaistaleet rantakohteisiin, kasvatamme sekametsiä. Huolehdimme metsien terveydestä, jotta ne kestävät ilmastonmuutoksen vaikutukset. Huolehdimme myös metsien kasvusta, jotta ne nielevät hiiltä jatkossakin. Näiden toimien ansiosta metsäteollisuus voi jatkossakin menestyä Suomessa, ja se voi menestyä myös täällä Äänekoskella. Tulevaisuus näyttää hyvältä, Jaakko Anttila lausui.
