Huimassa jalkapallo-oppinsa saanut Antti Ronkanen toi amerikkalaisjoukkueita Helsinki Cupiin.
Äänekosken Huiman jalkapallossa oli aikanaan poikkeuksellisen hyvä ikäluokka, vuonna 1985 syntyneet. Yksi heistä oli Antti Ronkanen, 39. Kukaan ei lopulta noussut ihan liigatasolle. Paljon muuta hyvää jäi silti pelivuosista – esimerkiksi juuri Ronkaselle jalkapallosta tuli ammatti, omien sanojensa mukaan puolivahingossa.
Hän päätti peliuransa jo 25-vuotiaana tamperelaisessa Ilves-Kissoissa ja lähti tapaamaan yhdysvaltalaista valmentajaystäväänsä San Franciscoon. Tämä pyysi Anttia auttamaan treeneissä.
– Yksi joukkue tarvitsi siellä valmentajaa, ja ajattelin heti että tämä on tilaisuus joka pitää käyttää, Suomessa parhaillaan lomaileva Ronkanen kertoo.
Yhdysvalloissa juniorivalmennusta ei pääsääntöisesti tehdä talkoilla, kuten Suomessa. Valmentajilla riittää töitä – jos tulosta tulee. Antti sai aikaan tulosta, ja hänet scoutattiin Yhdysvaltain ammattilaissarjaa Major Soccer Leagueta pelaavan Colorado Rapidsin akatemiavalmentajaksi Denveriin. Siellä hän johdatti U12-pojat liittovaltion suurimman kilpailun Generation Adidas Cupin mestaruuteen vuonna 2018.
Työ oli haastavaa, mutta maan tavan mukaan lomat lyhyitä.
– Play offit loppuivat kesäkuun lopussa, sen jälkeen oli kolme viikkoa lomaa, joista viimeisellä piti jo alkaa valmistella seuraavaa kautta.
Ronkanen alkoi haaveilla omasta akatemiasta, jonka hän perustikin viime vuoden tammikuussa Oaklandiin Kaliforniaan. Pathway Soccer tarjoaa valmennusta eri seurojen talenteille ja samalla polkua uralla eteenpäin.
– Yhdysvalloissa on todella kova taso junioreissa, mutta paikkoja ammattilaispelaajille on vähän. Toivon että voin jossain vaiheessa auttaa heitä pääsemään Eurooppaan.
Ronkanen toi heinäkuun alkupuolella pelattuun Helsinki Cupiin kaksi Pathway Soccerin joukkuetta. 14- ja 15-vuotiaiden sarjoissa pelanneet ryhmät oli koottu eri seurojen talenteista. 14-vuotiaat pääsivät 8 parhaan joukkoon, 15-vuotiaat neljän parhaan joukkoon.
– Turnaus meni hyvin. Päästiin todella pitkälle siihen nähden, että nämä pojat eivät normaalisti pelaa yhdessä. Saatiin hyviä erilaisia vastustajia ja paljon taktista oppia. Amerikassa ollaan erittäin urheilullisia, mutta taktisessa puolessa ollaan jäljessä, Ronkanen vertaa.
Joukkueilla oli kahdeksan hengen taustaryhmä, heidän joukossaan oli esimerkiksi videokuvaaja. Pojat saivat peleistään highlight-videot, joita he voivat käyttää muun muassa hakiessaan aikanaan jalkapallostipendiä yliopistoon. Arvo on suuri, sillä yliopistokoulutus maksaa USA:ssa tunnetusti kymmeniä tuhansia dollareita vuodessa.
Taustajoukkojen amerikkalaiset jäsenet veivät pojat takaisin kotimaahan, ja Antilla oli tilaisuus jäädä nauttimaan Keski-Suomen suvesta.
– Yksi tärkeimmistä syistä oman akatemian perustamiseen oli mahdollisuus viettää pitempiä kesälomia Suomessa, hän sanoo.
Vuonna 1985 Äänekoskella syntyi Ronkasen lisäksi 75 poikaa. Hänen junnuaikojen valmentajansa Matti Kautto scouttasi koko ikäluokan kiertämällä kaikki kyläkoulutkin Konginkangasta myöten ja kertomalla, että Huimassa on tilaa, jos toiminta kiinnostaa. Pelaajalistalle kertyi peräti 56 nimeä, osa pelasi lyhyemmän, osa pidemmän aikaa.
Ronkanen muistelee kiitollisena valmentaja ”Edu” Kauton vetämiä treenejä ja omia juniorivuosiaan. Niistä hän on ammentanut paljon oppia nykyiseen työhönsä.
– Nautin niistä vuosista, vaikka en ollut mikään innokas urheilija. Fyysinen harjoittelu ei ikinä inspiroinut, minua kiinnosti lähinnä vain pelaaminen ja jalkapallon taktiset elementit.
Antti Ronkanen muistelee aikaansa Äänekoskella Kosketus-juttusarjassa sivulla 6.
