– Rento fiilis, ei tässä mitään, kiteyttää Jari Hämäläinen viimeisellä etapillaan Hotelli Keiteleen parkkipaikalla.
Maaliin Äänekosken torille on matkaa vajaat kymmenen kilometriä. Se on pala kakkua, kun takana on tuhat kilometriä rullaluistimien päällä.
Hämäläinen mojuu tiestön kuntoa. Vanha Turuntie ja Kinnula-Kivijärvi-väli sai huutia.
– Jos päättäjät hyppäisivät rullille, niin johan tulisi vauhtia teiden korjaukseen, epäilee Hämäläinen.
Rautaisen kuntonsa mies epäilee saaneensa syntymästään.
– Olen olympiakunnossa! Minulla taitaa olla olympiageenit, vuonna 1952 syntynyt Hämäläinen kertoo.
Varusteet eivät ole coretexia eikä muuta viimeisen päälle teknistä materiaalia.
– Mä luotan farkkujen voimaan! Kaaduin 1970-luvulla prätkällä eikä minulle käynyt kuinkaan, kiitos farkkujen, Hämäläinen hymyilee muistellessaan pitkää asfalttiliukuaan.
Jotta taival tuntui vähemmän puuduttavalta, niin menoa siivitti lempimusiikki: Kari-Tapio, Irwin ja Danny.
– Tärkeiden artistien itselleni tärkeää musiikkia.
Tuhat kilometriä taittui parissa viikossa. Rullaluistimiin piti vaihtaa rullat vain kerran, 670 kilometrin kohdalla
Esa Kalenius toi viimeistä vetoa vauhdittamaan kaksi salskeaa jääkiekkoilijaa: Jarkko Uusitalo ja Teemu Heinänen hyppäsivät pyörille mielellään.
– Tultiin kannustamaan, Koskelan Kiekossakin pelannut kaksikko tuumaa ja lähtee rullaamaan veteraanin kanssa vesisateen yltyessä.
Juhlavastaanotto alkaa näillä näppäimillä, eli sunnuntaina klo 17 Äänekosken torilla.
