Uusi valtuustokausi on saatu alkuun. Ryystimme kupit kahvia kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Jari Halttusen ja kaupunginhallituksen puheenjohtaja Kari Kiiskisen kanssa, ja pohdimme miten Äänekoskella menee.
Kesäkuun loppuun laskettu väkiluvun ennakkotieto kertoo, kuinka Äänekosken väkiluku on painunut jo alle 18 500. Meitä äänekoskelaisia oli kesäkuun lopulla 18 495. Vuoden 2019 lopussa asuinpaikakseen Äänekosken ilmoitti 18 765 henkeä eli laskua 1,5 vuodessa on 270 pään verran. Kymmenessä vuodessa on Äänekosken väkiluku pienentynyt 1860 asukkaan verran. Parhaimmillaan, vuonna 1991, nykyisen Äänekosken alueella oli yli 21 188 asukasta.
On siis lienee aiheellista kysyä kaupungin päätöksenteon piikkipaikalla istuvilta, kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Jari Halttuselta (kesk) ja kaupunginhallituksen puheenjohtaja Kari Kiiskiseltä (sd), onko meillä syytä huoleen? Pitäsikö väkiluvun negatiivista kehitystä lähteä kiikaroimaan yli juuri alkaneen valtuustokauden vai mennäänkö eteenpäin kuukausi kerrallaan?
Sekä Halttunen että Kiiskinen ovat vahvasti sitä mieltä, että Äänekoski on mainettaan parempi paikka asua. Tyytymättömyys näkyy ja kuuluu lähinnä somekeskustelussa.
– Paras lähestymistapa epäkohtiin on olla suoraan yhteydessä kaupunkiin tai nykäistä meitä luottamushenkilötä hihasta ja kertoa missä mättää. Äänekoski koetaan hyvänä asuinpaikkana, sillä täältä pois ei muuttoliike vilkasta. Kuilu kasvaa syntyneiden ja kuolleiden välillä, Halttunen sanoo.
Kiiskinen pohtii, että yrittäjien kanssa käytävää vuoropuhelua on tehostettava. Jos kunta vetää puoleensa yrittäjiä, jos täällä on hyvä yrittää ja kaavoitus pelaa notkeasti ollaan jo voiton puolella. Yritys luo työpaikkoja ja tuo kuntaan asukkaita ja verotuloja.
– Itse olisin valmis tiivistämään yrittäjien kanssa käytävää keskustelua. Olen elvytyksen kannalla. Koen, että yrittäjäjärjestö on kaupungille tärkeä yhteistyökumppani, Kiiskinen sanoo.
Puheenjohtajat toivovat, että yrittäjät järjestäytyisivät voimakkaammin.
– Jokainen yrittäjä on meille tärkeä, on se sitten toiminimiyrittäjä tai isosti työllistävä yritys. Yrittäjäjärjestön kautta saamme yrittäjien toiveet parhaiten kuuluville, Kiiskinen sanoo.
Avoimella keskustelulla päästään pidemmälle kuin puskaradiokeskustelulla.
– Toivon, että virkamiehemme ottavat vahvemman otteen kuntalaisten kysymyksiin, Kiiskinen sanoo.
Kaksikko on tuntenut toisensa jo pitkään. Se on hyvä alku yhteistyölle.
– 23 vuotta on tunnettu, laskee Halttunen.
– Vuosien tuntemisen myötä Jarille on aina ollut helppo soittaa niin siviili- kuin politiikka-asioissakin, Kiiskinen sanoo.
– Ei me aina olla asioista samaa mieltä, mutta kyllä me senkin asian kanssa ollaan tultu toimeen. Asiat riitelee, emme me, Halttunen naurahtaa.
Hallituksen ja valtuuston puheenjohtajina miehet ovat kaupungissamme päätöksenteon näköalapaikalla.
– Pääsemme päätettävien asioiden lähelle jo niiden valmisteluvaiheessa, ja silloin voi jo ennakkoon hieman vaikuttaa, Kiiskinen tietää yhtäjaksoisesti kymmenen vuotta kestäneen puheenjohtajapestinsä myötä.
Isommat investoinnit on kaupunkiin nyt tehty. Viime valtuustokaudella meille nousi kolme uutta koulua ja yksi päiväkoti – puhumattakaan pienemmistä hankkeista kuten kuntoportaita ja laiturit.
– On vielä hankkeita joita pitää saattaa maaliin. Meidän pitää olla tarkkana, että budjetit pysyvät sovituissa raameissa. Jos alamme tehdä nyt isompia, toivon, että valmisteluun kiinnitetään entistä enemmän huomiota, Kiiskinen toivoo.
Kipukohtia löytyy. Otetaan esimerkkinä vanhusten tukipalvelut, nuorison pahoinvointi ja lastensuojelu.
– Taajamien välinen köydenveto pitäisi jo loppua. Meidän pitäisi jo pikkuhiljaa alkaa ymmärtämään, että olemme yksi alue jota meidän on kehitettävä yhteistyössä. Sumiainen on yhtä tärkeä kuin Äänekosken keskusta, niin on Konginkangas sekä Suolahtikin. Yleisilmettä pitää kohentaa taajama-alueillakin, Kiiskinen muistuttaa.
– Kuntalaisten kuulemistilaisuudet tulevat jatkumaan tulevaisuudessa. Ikävä kyllä hyvin alkuun päässyt keskustelu tyssäsi koronan vuoksi, Halttunen harmittelee.
Halttunen toivoo, että jokainen poliitikko että viranhaltija muistaa, ketä varten on toimeensa tai tehtäväänsä valittu.
– Me ei olla omaa kilpeä kiillottamassa tai ajamassa omaa agendaa, vaan me ollaan tekemässä yhteistä Äänekoskea. Tämä on hyvä paikka, mutta aina voi pikkuisen parantaa palveluhenkeä ja kuulemista, Halttunen sanoo.
Kuntalaiset halutaan pitää Äänekoskella sekä pitää heidät tyytyväisinä.
– Minun katseeni on enemmän kiinni juuri pitovoimassa. Toivotan toki kaikki uudet asukkaat tervetulleeksi Äänekoskelle. Tyytäväiset asukkaat kertovat hyvää omasta kaupungistaan, ja se on sitä parasta kuntamarkkinointia, Kiiskinen muistuttaa.
Kaupunkistrategian päivittäminen on ajankohtaista uuden valtuustokauden alussa. Nyt ollaan päivittämässä kaupunkistrategiaa ja tätä silmällä pitäen on kaupungin verkkosivuille avattu kysely kuntalaisille. Kyselyn avulla selvitetään kuntalaisten näkemyksiä nykyisen kaupunkistrategian toteutumisesta edellisen valtuustokauden aikana.
– Kyselyllä kartoitetaan ajatuksia strategian kehittämisen suhteen, Jari Halttunen sanoo.
Ohhoh, jos näille asioille tehdään jotain niin voi nuorista tulla muutakin kuin rikollisia ja narkkareita.
”Kipukohtia löytyy. Otetaan esimerkkinä vanhusten tukipalvelut, nuorison pahoinvointi ja lastensuojelu.”
Voisiko uusi valtuusto pohtia yksityiskohtia myöten sitä, mitkä ovat Äänekosken vetovoima/pitotekijät ja mitkä taas kehitystä vailla olevat tekijät? Siis ihan detalji tasolla.
Juurikin.
Koen, että yrittäjäjärjestö on kaupungille tärkeä yhteistyökumppani, Kiiskinen sanoo. Oi jospa demaritkin voisivat joskus ilmaista asian toisin: ”Yrittäjäjärjestö ja yrittäjät ovat kaupungin elinehto”.
Ryystämisen ohella voisi miettiä myös työssä olevia. Lapset nuoret vanhukset on tärkeitä. Jaksamisen äärirajoilla ovat myös työikäiset vaikkapa nyt +50……. Kyllä on heitetty erästä ammattiryhmä niin mielivaltaisesti että mielenterveys on koetuksella.
Nyt on hieman uutta odotusta ilmassa. Kuitenkin tämä laiva kääntyy niin hitaasti ja on niin kovasti ohjattua, että voiko noin pieni ero tuottaa tulosta.
Miehissä on vain yhden kirjaimen ero, onko toimissa enemmän, sen näyttää aika.