Vesistöjen kemikaaliriskejä tutkiva äänekoskelaissyntyinen Johanna Salmelin on pian tohtori. 41-vuotiaan Salmelinin akvaattisten tieteiden väitöskirja tarkastetaan Jyväskylän yliopistossa 10. joulukukuuta.
Ympäristötieteet alkoivat kiinnostaa Salmelinia Äänekosken lukiossa.
– Biologian opettaja Mirja Lehtinen innosti minua alalle. Kiitos siitä hänelle, vuonna 1992 ylioppilaslakin päähänsä painanut Salmelin sanoo.
– Alan valinta ei ollut kuitenkaan heti itsestään selvää. Lukion jälkeen ehdin tehdä töitä pieneläinhoitajanakin. Menin ensin Jyväskylän yliopistoon opiskelemaan humanistista alaa, mutta vaihdoin pääsykokeiden kautta matemaattis-luonnontieteelliseen tiedekuntaan.
Filosofian maisterin tutkinnon Salmelin suoritti 2007 pääaineenaan limnologia ja hydrobiologia. Salmelin on työskennellyt tutkijana muun muassa Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksessa, Jyväskylän yliopiston ympäristöntutkimuskeskuksessa sekä Etelä-Savon ELY-keskuksessa. Jyväskylän yliopiston Bio- ja ympäristötieteiden laitoksella Salmelin on työskennellyt tohtorikoulutettavana vuodesta 2012 lähtien.
SALMELININ väitöskirjan suomenkielinen nimi on Uusia tapoja vesistöjen kemikaaliriskien arviointiin. Aihepiiri liippaa läheltä tehdaspäästöistään tunnetun Äänekosken historiaa – ja toki myös tätä päivää.
– Onhan tehtaiden alapuolinen reittivesistö keskeinen asia, kun Äänekoskea ajatellaan. Lapsena en asiasta juuri tiennytkään, mutta vähän myöhemmin ymmärsin, miten huonossa tilassa vesistö onkaan ollut.
Äänekoski on yhä tärkeä paikka Jyväskylän Puuppolassa aviomiehensä ja kahden teini-ikäisen lapsensa kanssa asuvalle Salmelinille. Muun muassa hänen vanhempansa asuvat yhä Äänekoskella.
Salmelinin väitöskirjan New applications of zoobenthos measurements for risk assessment of chemicals in aquatic ecosystems teemana on juuri vesiensuojelu.
– Vesiensuojelun keskeinen tavoite on haitallisista aineista aiheutuvien riskien vähentäminen. Se taas edellyttää haittavaikutusten tuntemista ja kustannustehokkaita menetelmiä. Kemikaalit voivat vaikuttaa haitallisesti vesistöjen pohjaeläimiin.
SALMELIN tutki väitöskirjatyössään uusia pohjaeläinten käyttäytymisvasteiden ja rakenteellisten muutosten mittausmenetelmiä haitallisten aineiden vesistövaikutusten arviointiin.
Väitöstutkimus koostui kolmesta osa-alueesta, joista yksi käsitteli pohjaeläinten rakenteellisten vaurioiden tulkintaa. Vauriot tai epämuodostumat kertovat veden ja sedimentin myrkyllisyydestä. Vauriotulkintojen yhdenmukaisuutta ei ole aiemmin tutkittu, vaikka se on oleellista tutkimustulosten vertailtavuuden ja luotettavuuden kannalta. Asiaa tutkittiin järjestämällä alan asiantuntijoille kansainvälinen vertailukoe.
– Tulokset osoittivat, että asiantuntijoiden tulkinnat vaurioista ovat hyvin epäyhtenäisiä. Epäyhtenäisyyttä voitaisiin vähentää ohjeistuksella, jolle tämän tutkimuksen tulokset tarjoavat perustan, sekä konenäkösovelluksen kehittämisellä vaurioiden automaattiseen ja objektiiviseen arviointiin, Salmelin kertoo.
Pohjaeläinten käyttäytymistä mitattiin uudella menetelmällä, joka perustuu eläimen liikkeen aiheuttamiin sähköisiin signaaleihin. Tutkimuksessa todettiin menetelmän soveltuvan sekä sedimentin sisällä elävien eläinten käyttäytymismittauksiin että paikan päällä joessa tehtäviin mittauksiin.
YHTEISTYÖSSÄ Jyväskylän yliopiston tietotekniikan laitoksen kanssa testattiin myös uutta hyperspektrikuvantamisen sovellusta vesistöjen pohjaeläinten metallisaastuneisuuden ilmentämiseen. Tutkimuksesta saatiin lupaavia alustavia tuloksia, mutta menetelmä vaatii vielä jatkotutkimusta ja kuvausmenetelmän kehittämistä.
Salmelinin väitöskirjatyö tarjoaa uutta tietoa mittausmenetelmistä ja niiden soveltuvuudesta haitallisten aineiden vaikutusten arviointiin pohjaeläimistössä. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää ekologisen riskinarvioinnin menetelmien jatkokehityksessä.
Tutkimus on tehty yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen kanssa. Tutkimusta ovat tukeneet TEKES, Jyväskylän yliopisto ja Suomen ympäristökeskus. TEKES-projektissa yhteistyökumppaneina toimivat Kymijoen vesi ja ympäristö ry, Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry, Probenthos Oy ja Pöyry Finland Oy.
Väitös torstaina 10. joulukuuta kello 12, Ylistönrinne YAA303. Vastaväittäjänä dosentti Jarkko Akkanen (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena FT Heikki Hämäläinen (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuus on suomeksi.
