Maanantaisessa Seutu JOPOn kehitysfoorumilla kävi ilmi, että Äänekoskella joustava perusopetus on löytänyt ja vakiinnuttanut paikkansa. Paljon on tapahtunut muutamassa vuodessa.
Äänekoskella JOPO-toimintaa on toteutettu vuodesta 2007 lähtien. Äänekoski lähti mukaan kehittämään joustavaa perusopetusta heti Jyväskylän ja ensimmäisen aallon kintereillä. Nyt vuonna 2013 toiminta on niin vakiintunutta kaupungissa, että sivistysjohtaja Ville Härtsiä kehui maanantain Seutu JOPOn kehitysfoorumilla, ettei opetukseen kosketa huonossakaan taloustilanteessa.
– Muistan, kuinka aikanaan yhdessä koulussa ei ollut minkäänlaisia pienryhmiä eikä mitään vastaavaa. Siellä harmiteltiin sellaisen aiheuttavan ylimääräistä työtä ja paperihommaa. Hieman myöhemmin kun eräs opettajista jäi eläkkeelle, hän kehui, kuinka JOPO oli parasta, mitä hänen työurallaan oli tapahtunut, Härtsiä puhui.
– Kun joku henkilö syttyy ja palaa, niin JOPO voi toimia erinomaisesti pienemmilläkin resursseilla, hän totesi.
JOPOon päästään, ei jouduta
Joustavan perusopetuksen tarkoituksena on tarjota oppimisväylä niille nuorille, joiden koulunkäynti ei onnistu suurissa ryhmissä perinteisen oppitunneilla istumisen kautta. Äänekosken JOPO-opettaja Marika Salojärven ja kasvatusohjaaja Ari Tolmusen mukaan oppilaiden poissaolot ovat vähentyneet, jatko-opinnot ovat selkiytyneet ja kaikki ovat saaneet peruskoulun päättötodistuksen.
JOPO on syrjäytymisen ja koulupudokkaiden ennaltaehkäisevä järjestelmä. Jyväskylän JOPO-opettaja Jouni Åkermanin mukaan korkeat koulujen keskeyttämisasteet pyritään tuomaan alas löytämällä uudenlaisia toimintamalleja opetukseen.
– Halukkaat oppilaat haastatellaan ja valitaan keväisin. Hakijoita on jo nyt kolminkertainen määrä paikkoihin verrattuna. Uusien JOPO-ryhmien perustaminen ei kuitenkaan ole hankalaa, Åkerman kertoi.
Salojärvi ja Tolmunen selvensivät maanantaina, että oppilaiden on näytettävä halukkuutensa saada koulunkäynti ja jatkokoulutus sujumaan. JOPO-toiminta vaatii sitoutumista myös oppilailta.
– Seuraamme JOPO-oppilaan jatkoa jonkin aikaa, jotta tiedämme mitä kullekin kuuluu ja miten he pärjäävät, ammattilaiset vastasivat.
Valtiolta tukea
Kunta saa JOPO-toimintaan valtion lisärahoitusta kunnallisena lisäpalveluna. Åkerman painotti, ettei se ole sama asia kuin valtionavustukset. Koko summa on suunnattava JOPO-toimintaan.
– Loppujen lopuksi tällainen toiminta säästää enemmän kuin vie, kun nuoret pääsevät opiskelemaan haluamiaan aloja eikä kouluja jätetä kesken. Meillekin työelämälähtöisyys on erittäin tärkeä asia.
Ainakin Salojärvi ja Tolmunen allekirjoittavat Härtsiän kommentin resursseista:
– Rahamäärät ovat lillukanvarsia. Pääasia tässä työssä on uusien oppimisympäristöjen kehittämisessä ja selviytymiskeinojen tarjoamisessa nuorille, Tolmunen painotti.
– Tätä työtä on ilo tehdä, kaksikko nyökytteli yksimielisesti.
