Pelastusväylät kuntoon ja lumipenkat pois muistutetaan pelastuslaitoksesta.
– Jos kerrostalosta pitää vaaran uhatessa saada väkeä pois muuten kuin ovien ja rappukäytävän kautta, on tarjolla kolme mahdollisuutta: Tikkaat, hyppypatja ja nostolava, toteaa palomies Pertti Leikkainen Keski-Suomen pelastuslaitokselta.
Tikkaat yltävät kolmanteen kerrokseen ja Äänekosken hyppypatja antaa mahdollisuuden pelastautumiseen hieman korkeammalta, eli 16 metristä. Nostolava nousee ylimpiin kerroksiin asti, jos auto vain pääsee nostopaikalle, sillä pelastusteissä on Äänekoskella paljon ongelmia.
Leikkainen kertoo, että jokin aika sitten Äänekosken nostoauton pääsy nostopaikalle estyi, kun maapohja alkoi pettää. Onneksi tilanne saatiin muilla konsteilla hallintaan.
Iso ja painava nostoauto ei mahdu edes kääntymään ahtaisiin pihoihin. Ajoväylän on oltava kantava, samoin tukijalkojen alustan, jotta korkeuksiin voidaan kurkotella koko laitteen kaatumatta.
Minkä vaihtoehdon itse valitsisit? Notkuvat tikkaat, korkeuksiin pieneltä näyttävän hyppypatjan vai nostolavan, jolla pelastushenkilökunta auttaa kyytiin?
– Väki ikääntyy ja muuttaa kerrostaloihin. Mitenkähän kiipeily tai hyppely onnistuu, kun ikävuosia on kertynyt tai pelastettava on liikuntarajoitteinen, kysyy Leikkainen huolestuneena.
Hän herättelee taloyhtiöitä tarttumaan toimeen ja varmistamaan asukkaiden turvallista poistumista tulipalon tai muun vaaran uhatessa.
– Muutama kuorma sepeliä ei paljon maksa ja lumipenkkojen sijoittelu, niin ettei palokunnan tarvitse lapioida niitä pois tieltä, Leikkainen esittelee toimivia ja huokeita parannuskonsteja.
– On toki myös hyvin hoidettuja ja toimivia pelastusteitä nostopaikkoineen. Voikin kysyä ovatko eri kerrostaloissa asuvat kaupunkilaiset eri arvoisessa asemassa, kun tarvitaan pelastustoimia korkealle?
Paloinsinööri Panu Nurmivaara kertoo, että kerrostalojen rakennuslupiin alkoi sisältyä vaatimus pelastustiestä vasta 1980-luvulla. Myöhemmin vaatimuksia on tarkennettu laissa ja asetuksissa.
– Yleistäen voi sanoa, että siellä missä on pelastustien liikennemerkki, on kiinteistöille myös velvoitteita pelastusväylän kunnossapitoon.
Hän toteaa, että vanhemmissa kerrostaloissa tilanne vaihtelee.
– On sellaisiakin tapauksia, että nostolava-auton pääsy muuten tilavalle ja kantavalle pihalle on estetty, kun tien tukkeeksi on rakennettu uusi jätekatos.
Nurmivaara kannustaa ottamaan pelastusväylät ja nostopaikat huomioon myös vanhempien kerrostalojen hallituksissa ja huolehtimaan asukkaiden turvallisuudesta
– Jos tiedossa on salaojituksen kunnostus tai piharemontti, tulee pelastusväylän teko tai kuntoon laitto edulliseksi, kun paikalla on jo kaivinkone. Puolen metrin sepelikerros yleensä riittää. Sen päälle voi toki laittaa multakerroksen ja nurmikon. Tilanteen voi korjata nykyvaatimusten mukaiseksi myös parvekeluukkujen ja kiinteiden tikkaiden rakentamisella.
Äänekosken nostolava-auto vaatii levitettävine tukijalkoineen tilaa ja kantavaa maata kapeimmillaan 5,5 metrin leveydelle ja leveimmillään 8 metriä, jolloin myös laitteen ulottuvuus yltää maksimiin.
– Kun pelastusväylää ja tukijalkojen alustaa petataan kantavaksi, on sepelikerros hyvä ulottaa seinän viereen asti. Näin auto pääsee mahdollisimman lähelle avun kohdetta, Nurmivaara painottaa.
Leikkainen kertoo, että pelastuslaitokselta neuvotaan mielellään pelastustien teossa.
– Voidaan käydä myös nostoauton kanssa selvittämässä tilannetta ja mitoittamassa paikkoja. Asukkaiden ei siis pidä huolestua, vaikka palokunta on paikalla. Kun siniset hälytysvalot eivät vilku, ollaan harjoituksissa tai muissa vähemmän kiireellisissä hommissa.
os kerrostalosta pitää vaaran uhatessa saada väkeä pois muuten kuin ovien ja rappukäytävän kautta, on tarjolla kolme mahdollisuutta: Tikkaat, hyppypatja ja nostolava, toteaa palomies Pertti Leikkainen Keski-Suomen pelastuslaitokselta.
