Joulun aika näkyy piikkinä alkoholin kulutuksena – ja sitten se näkyy myös ensi- ja turvakodin arjessa.
Keski-Suomen ensi- ja turvakoti on voittoa tavoittelematon, yleishyödyllinen lastensuojelujärjestö, jossa työskennellään kansalaisjärjestönä lasten ja perheiden yhteiskunnallisen aseman puolesta. Reipas vuosi sitten toiminnanjohtajana aloittaneelle Tuija Sojakalle työ ja turvakodin arki on tuttua, sillä hän on ollut talossa jo 22 vuotta. Hän jos kuka tietää, että juuri joulun aika tuo perheisiin paineita, jotka pahimmassa tapauksessa purkautuvat niin, että on lähettävä hakemaan apua turvakodista.
– Vuosi on mennyt nopeasti ja työ tuntunut oikein mielekkäältä. Tässä on saanut oppia uusia asioita, samalla kun on tullut ymmärrys Ensi-ja turvakodin hallinnollisen vuoden kiertoon, Sojakka sanoo.
Sojakka tietää, että turvakoteja tarvitaan – ikävä kyllä. Äänekosken turvakoti jouduttiin laittamaan kiinni vesivahingon vuoksi parin kuukauden ajaksi, ja tämä näkyi heti Jyväskylän ensi- ja turvakodissa. Äänekoskella saatiin ovet auki joulukuun alussa.
– Jyväskylässä on talo ollut tupaten täynnä. Seitsemässä perhepaikassa on ollut parikymmentä asiakasta ja kun on tehnyt tiukkaa, olemme joutuneet lähettämään asiakkaita muualle päin Suomea. Onneksi saimme Äänekosken turvakodin auki.
Äänekosken turvakodilla on myös seitsemän perhepaikkaa ja enimmillään on sisällä ollut 19 asiakasta ja tätä haastattelua tehdessä vain yksi asiakas. Äänekosken turvakodissa on tänä vuonna ollut syyskuun loppuun mennessä 43 naista, 5 miestä ja 57 lasta. Käyttöaste on ollut noin 50 prosenttia.
– Aamuvuoroon tulessa ei koskaan tiedä, kuinka tilanne on yön aikana elänyt, Sojakka sanoo.
Turvakotiin voi tulla yksin tai lasten kanssa. Lähisuhdeväkivalta on asia, jota kenenkään ei tarvitse sietää. Väkivallan kierre, on se sitten henkistä tai fyysistä, on syytä katkaista heti tai mahdollisimman pian. Joulun aika näkyy turvakodeissa ruuhkapiikkinä mutta myös jouluisena.
– Meillä talot kuorrutettuna jouluun: on kuusi ja kinkku paistuu uunissa. Valmistamme perinteisen jouluruoan ja annamme asiakkaille joululahjat, sekä lapsille että aikuisille. Kiitos yhteistyökumppaneillemme, joilta saamme lahjoituksena joulupaketteja, Sojakka kiittää.
Hän tietää, että joulunaluspäivät ja itse aatto ovat turvakodeissa rauhallista aikaa.
– Mutta usein välipäivien aikana ja alkuvuodesta alkaa pinna kiristyä. Toisaalta halutaan lasten vuoksi viettää joulu kotona. Ei kannata kuitenkaan sinnitellä siinä ajatuksessa, että se on lapsille parempi vaihtoehto. Kyllä lapset aistivat kireän tunnelman. Joulun voi viettää turvakodissakin, jos omassa kotona on paha olla, Sojakka muistuttaa.
Vaikka kuinka julistetaan joulurauhaa, tapahtuu kodeissa lähisuhdeväkivaltaa. Väkivaltaisesti käyttäytyvä ei yleensä itse ymmärrä väistyä perhejuhlan tieltä, joten toisen aikuisen on parempi tehdä ratkaisu, ennen kuin tilanne pahenee. Joulun turvakodeissa viettäneiltä tullut palaute kertoo, kuinka ”joulu on ollut paras aikoihin”:
– Perheillä on kovat paineet ja juuri jouluna kuluu alkoholia suuria määriä. Väkivaltaisen läheisen armoilla ei tarvitse kenenkään olla tai jouluaan viettää.
Yleinen ja väärä käsite on, että turvakotiin voi tulla vasta sitten kun on silmä mustana. Henkinen väkivalta on aivan yhtä vahingollista sitä kokevalle. Noin puolella asiakkaista on kokemusta fyysisestä väkivallasta.
– Kun tapahtumia käsitellään asiakkaan kanssa, avautuu hänellä silmät. Haluan muistuttaa, että usein henkinen väkivalta muuttuu fyysiseksi ajan myötä. Ei ole oikein, jos täytyy mukauttaa omaa käytöstään konfliktien pelossa. Täällä saa ammattilaisen tukea ja ymmärrystä minkälaista perhe-elämän tulisi olla. On myös tärkeä osata kunnioittaa myös itseään, mitä ansaitsee ja mitä ei. Väkivaltaiseen suhteeseen jäädessä annetaan myös haitallinen esimerkki lapsille.
– Lapset kärsivät myös henkisestä väkivallasta samanlailla kuin aikuisetkin, kyllä lapset huomaavat jos yleinen ilmapiiri on kodissa myrkyttynyt. Lapset on erittäin väärä syy jäädä väkivaltaiseen suhteeseen. Jos ei itsensä vuoksi ymmärrä tai halua lähteä, niin lasten vuoksi se kannattaa, Sojakka painottaa.
Sukupuolittuneesti ajatellen miehet käyttävät naisia enemmän väkivaltaa. Vain kymmenen prosenttia ensi- ja turvakodin asiakkaista on miehiä.
– Toimintamalli periytyy, kun jo varsin pienetkin pojat saattavat käyttäytyä äitiään kohtaan asiattomasti tai väkivaltaisesti.
Ensi- ja turvakodin palveluihin pääsee ilman lähetettä. Sojakka suosittelee kuitenkin soittamaan jos mahdollista, sillä jos talo on täynnä, etsitään avuntarvitsijalle toinen paikka. Taloissa käyttöastetta ei pyritä saamaan sataan prosenttiin.
– Kadulle ei kukaan jää. Täällä Äänekosken turvakodissa on pääsääntöisesti aina tilaa, ideaali ajatus on, että aina löytyy yksi paikka. Kuinka kauan täällä ollaan, se sovitaan asikkaan kanssa yhdessä. Keskimääräinen oloaika on kolme-neljä viikkoa. Joku viipyy vain päivän, joku useamman kuukauden.
Ensi- ja turvakodissa saa tukea, apua ja neuvoja.
– Käsitellään henkisen puolen tukea, etsitään asuntoja eli autetaan käytännön asioissa eteenpäin.
Sojakalta lähtee yksi joulutoive perheisiin: annetaan lapsille ja puolisolle selvä joulu ja ettei kenenkään tarvitse kokea pelkoa läheisen toimesta.
– Joulu on lapsille juhla, jota odotetaan kaikista eniten. Jos se menee pieleen sen takia, että joku ei osaa käyttäytyä, on parempi olla paikassa, jossa saa joulunsa rauhassa viettää. Vaikka se ei olisikaan oma koti, Tuija Sojakka sanoo.
Turvakoti Äänekoski
Torikatu 4
p. 050 4773 973
