Konginkankaan joulunavaus on odotettu juttu. Kun kylän toimijat lyövät hynttyyt yhteen niin simsalabim, moniulotteinen avaus on siinä.
Kenenkään tekeminen ei paisu pullataikinan lailla, kun yhdessä tehdään. Mukana puuhaamassa oli kyläyhdistyksen lisäksi muita toimijoita ja yhdistyksiä.
– Jokainen tuo tullessaan oman panoksensa sekä osaamistaan ja tuotteitaan, niistä tämä tilaisuus rakentuu, Konginkankaan kyläyhdistyksen puheenjohtaja Esa Sällinen luonnehti tapahtuman järjestelyjä ja kiitteli, kuinka mukavasti oli väkeä paikalle tullut kurjasta kelistä huolimatta.
Joulupukki saapui paikalle mönkijällä kera ahkeran tonttuarmeijan. Tontut oli lastattu mönkijän vetämään kärryyn, ja tonttujen kantamat säkit oli lastattu täyteen karkkeja.
– Petteri-poro sai jäädä keräämään voimia jouluaattoa varten. Laitoin mönkijän nokkaan kuitenkin poronsarvet vauhtia antamaan, Joulupukki kertoi.
Punavalkoraitahattuinen Sällinen kyseli pukin kuulumisia.
– Kyllä kaikki kuullaan, mikä kovaa puhutaan, Pukki tuumasi ja toivoi kaikkien kilttien lasten yhtyvän haitarilla säestettyyn yhteislauluun.
Ääntä kohti meni makkaraa, puuroa ja loimulohta. Marttojen paistamat muurinpohjaletut hävisivät parempiin suihin sitä mukaa kun niitä ennätettiin paistaa. Makkarakin meinasi loppua kesken.
– Vaan eipä loppunut, äkkiäkös minä sitä pinkaisin kaupasta lisää, Matti Jokihalme huikkasi ostosreissun päätteeksi.
Taivaalta pudotti vesiräntää, mutta se ei joulumieltä lannistanut. Villasukat, leivonnaiset, joulukoristeet, kranssit ja lyhteet menivät hyvin kaupaksi.
– Leipiä olisi mennyt vaikka kuinka, mutta ne loppuivat kesken, Konginkankaan eläkkeensaajat totesivat.
Konginkankaan eläkkeensaajien pöytään oli lastattu leivonnaisten lisäksi neulonnaisia. Sukkia ihailivat Maritta Takkinen ja Tuula Setälä.
Riihilahden kyläyhdistyksen puheenjohtaja Anneli Kauta-Soljava esitteli tuotoksia.
Näin syntyy Konginkankaan Marttojen paistamien lettujen pitsireuna. Nopea ranneliike ja siinä se taikina paistuu letuksi.
Korkeamapaa tilastotiedettä tarjoili Onneksi on Lotto -kirjan kirjoittanut Aapo Pasanen ja kannusti Lottoa pelaavan tutkivan peliä vakavissaan. ”Voittoa pitää haluta.”
Loimulohi vei kielen mennessään.
Paikalla oli myös seimi ja siellä tutut hahmot.
