Äänekoskelaisten jouluseimiä on esillä Suolahden kirjastossa ja eri puolilla seurakuntaa sen omissa tiloissa.
Kappalainen Katri Vuojuksen matkalaukusta kuuluu vaimeita ääniä.
– Minä tulin Meksikosta.
– Minut ostettiin Betlehemistä.
– Minut löydettiin kirpputorilta.
Jouluseimiä nähdään adventin aikaan Suolahden kirjastossa ja seurakunnan tiloissa. Seurakuntalaisia haastettiin syksyn mittaan tuomaan omia seimiasetelmiaan näyttelyyn.
– Seimiä on tullut runsaasti, Vuojus iloitsee.
Yksi seimien lainaaja on Sirkku Karvonen Konginkankaalta. Hänellä on kymmenkunta seimeä. Tärkein on seimi, jonka äiti lahjoitti hänelle vuonna 1997.
– Ostimme sen yhdessä Tiimarista. Hahmoilla on siinä niin kauniit kasvot. Laitan sen esille adventin aikana, Karvonen sanoo.
Seimet ovat lapsuudenkodin perinne.
– 60-luvulla pahvisia seimiä, jotka avautuivat taitoksista kolmiulotteiseksi. Myöhemmin äiti valoi seimiä kipsistä.
Kaukaisimmat seimet ovat Australiasta ja Betlehemistä. Lisäksi hänellä on matkamuistoseimiä Itävallasta ja Espanjasta.
Sirkku Karvonen on lahjoittanut seimiä myös lastensa perheisiin.
– Niiden sanoma säilyy. Seimiasetelman ja koulujen seimikuvaelmien äärellä kaikki ihmettelevät yhtä paljon kuin se väki, joka kiirehti syntymäpaikalle ensimmäisenä jouluna.
Seimellä on erilaista porukkaa. Paimenet tulivat kesken työkeikan, eläimet jatkavat märehtimistään…
– Seimelle ei tarvitse tulla ykköset päällä. Ja eläimet – miksi juuri ne? Ehkä Taivaan Isä ajatteli, että ne tajuavat parhaiten, mistä on kyse.
(juttu jatkuu kuvan alla)
Seimi tuo Pyhän yön tähän päivään
Näyttelyn seimiä on hankittu matkamuistoiksi, niitä on saatu lahjoiksi tai perheenjäsenet ovat rakennelleet niitä suvunperinnöksi. Näyttelyssä on seimiä Betlehemin seimikaupasta ja Afrikan ja Etelä-Amerikan maista.
Jouluseimet tulivat suomalaiskoteihin 1900-luvun puolivälissä.
Ensimmäisen seiminäytelmän järjesti Franciscus Assisilainen vuonna 1225 käytyään Betlehemissä. Katolisissa maissa seimiä on kirkoissa, kodeissa, kaupoissa ja toriaukioilla. Pyhän perheen lisäksi seimissä ovat tietäjät ja paimenet. Eläinten muistutavat siitä, että ne ovat osa luomakuntaa. Usein katolisiin seimiin pääsee koko kylä kauppiaineen, leipureineen, pyykkäreineen.
Protestanttisissa kirkoissa seimet ovat pelkistettyjä; niissä on usein vain Jeesus-vauva, Maria ja Joosef.
Seimet sietävät muokkaamista ja leikkisyyttä. Seimihahmot voi rakentaa legoista, virkata tai neuloa langoista; jopa nallet voi pukea seimihahmoiksi.
Seimet voivat myös ottaa kantaa. Ne muistuttavat, että Jeesus syntyi köyhiin oloihin, ja että hänen perheensä joutui pakenemaan vainoa. Sosiaalisessa mediassa kiertää seimikuvia, joissa perhe keikkuu kumilautalla Välimeren aalloilla.
Lähteet: Pyhät ajat, Heikki Lempiäinen, Jouluseimen tarina, Liisa Väisänen, Juha Luodeslampi
Seiminäyttelyt
Jouluseimet ovat nähtävillä 30.11.-20.12. Suolahden kirjastossa sen aukioloaikoina ja Konginkankaan ja Sumiaisten seurakuntakotien ikkunoilla ja Äänekosken kirkon aulassa kirkkotilojen aukioloaikoina ja tilaisuuksien yhteydessä.
Näyttelystä voi ottaa mukaan seimiaiheisen värityskuvan ja osallistua arvontaan, jonka palkintona on Betlehemissä tehty oliivipuinen seimi.
Seuraa Äänekosken seurakunnan Facebook-tilin seimipäivityksiä.
