Urbaanisanakirjan mukaan Jouluttaja on kaupallisuuteen sotkeutunut henkilö. Jaa-a, ehkäpä kuitenkin vähän muutakin, kertoo todellinen jouluttaja.
Joulu on ihmisen parasta aikaa. Näin ajattelee ainakin jouluttaja, jolle joulu ei ole vuodenaikaan sidottu juhlapyhä, vaan ympärivuotinen mielentila. Mielentila, jossa köllötellään lämpöisessä tunnelmassa jouluisten makujen ja tuoksujen ihmemaassa. Jouluttaja on nimitys joulun superfanille, joka hihkuu innoissaan jouluvalmisteluiden äärellä kesäkuusta lähtien.
Jouluttaa voi leikkimielisesti tai sitten ihan tosissaan. Tosi jouluttaja alkaa suunnitella seuraavaa joulua jo ennen kuin Tapaninpäivä kääntyy iltaan. Lahjat ostetaan joulun jälkeisistä alennusmyynneistä ja tammikuussa viimeisetkin paketit ovat jo kaapin hyllyllä odottamassa tulevaa joulua. Uusia jouluisia reseptejä etsitään ympäri vuoden ja niitä testaillaan ahkerasti.
Jouluttajan ehtymättömiä aarreaittoja ovat erilaisten joululehtien lisäksi ehdottomasti Pinterest ja Instagram, joissa jouluisia ideoita voi etsiä sujuvasti ympäri vuoden. Esimerkiksi Instagramissa hästägillä joulu löytyy +790 000 jouluaiheista kuvaa. Toisella kotimaisella #jul eteen avautuu jo +3,3 miljoonaa kuvaa. Ja jos ihan villiksi haluaa heittäytyä, niin lontooksi #christmas kuvia löytyy yli 147 miljoonaa kappaletta. Ihanaa!
(juttu jatkuu kuvan alla)
Myös kuisti ja sisääntulo väylät somistetaan kutsuvaksi.
Facebookin Ihana Joulu -jouluaskarteluryhmässä käpyhyasintit, tonttuovet ja muut jouluiset askartelut saavat tumpeloimmankin näpertelijän sormet syyhyämään. Jouluttaja etsii eri foorumeilta aktiivisesti tulevan joulun hittiaskartelua, ja onkin askarteluissaan yleensä askeleen edellä ns. taviksia, jotka eivät oikein joulun päälle ymmärrä, ainakaan sillä tavalla kun pitäisi.
Kunnon jouluttaja tekee joulukortit hyvissä ajoin kesällä, ettei vaan pääse joulukiireet yllättämään! Hyvän joulumielen levittämiseksi sekä saamiseksi jouluttaja osallistuu mielellään varojensa mukaan myös erilaisiin hyväntekeväisyystempauksiin. Esimerkiksi tänäkin vuonna Tasavallan presidentti Sauli Niinistön suojelema Siskot ja Simot- kampanja kerää joulukortteja kotihoidon ja asumispalvelujen ikääntyneille asiakkaille.
Joululauluja jouluttajan kotona rallatellaan iloisesti vuodenajasta riippumatta. Jouluradio avataan heti kun kanava aukeaa (tänä vuonna se tapahtui syyskuussa). Jouluradio on ev.lut. Seurakuntien yhteinen lahja kuuntelijoille ja sen mahdollistavat seurakunnat ympäri Suomen (www.jouluradio.fi). Jouluradion taajuus seutukunnalla on 98,8 MHz. Pääkanavan lisäksi nettiradion puolella voi valita kuunneltavaksi Pikkujouluradion, Kauneimmat joululaulut, Lasten jouluradion, Rouhean joulun, Klassisen tai Jazz joulun, Indien, Jul radionin tai Happy Holidaysin. Ihan fiiliksen mukaan!
Jouluttaja näkee joulun sielläkin missä tavikset välttämättä eivät. Kevään lenkkipolulla vastaan voi tulla kerrassaan täydellinen joulukuusi, tai kirpputoripöydässä vaaleanpunaiset tekokukat, joista saa ihan mahtavat joulukuusen koristeet ensi jouluna. Joulukoristeita jouluttajalla on tietenkin vähintään iso laatikollinen. Mielellään vaikka ullakollinen. Harva jouluttaja on näet minimalisti. Koristelaatikoista löytyy kaikki lapsuuden rakkaimmat koristeet unohtamatta 80-luvulla kummeilta lahjaksi saatuja värivaloja tai kirppispöydistä ja alennuskoreista haalittua glittersälää ja roipetta. More is more!
(juttu jatkuu kuvan alla)
Valoketjuja ja kynttilöitä ei voi koskaan olla liikaa!
Kodin koristelun jouluttaja aloittaa yleensä hyvissä ajoin. Tosi jouluttaja polttaa kynttilöitä ympäri vuoden, välittämättä juurikaan niiden aiheuttamista hengitys- ym. haitoista. Onneksi nykyään on myös jo aika aidon näköisiä ja paloturvallisia led-kynttilöitäkin. Kaikenlaiset pallovalot ja muut valoketjuviritykset, joista voi käyttää nimitystä “kausivalot” ovat niin ikään käytössä läpi vuoden. Syksyn pimetessä “kausivaloja” lisätään, aluksi ehkä hieman piiloon naapureilta. Kuitenkin jo marraskuussa piha on täynnä jos jonkinlaista valoinstallaatiota. Ihan vaan siksi kun on niin pimeää!
Joulupalloja jouluttaja alkaa hipelöimään viimeistään syyskuussa, kun voi hyvällä omatunnolla alkaa vääntämään pallokransseja kavereille. Halusivat nämä sitten sellaisen tai eivät. Samalla voi kuunnella jo hieman joulumusaa ja makustella ja tuoksutella juuri leivottuja pipareita, edellisvuodelta säästetyn glögin kanssa tietenkin. Muutoin joulukoristeita ja asetelmia alkaa ilmestyä kotiin viimeistään marraskuun alkupuolella.Muutenhan niistä ei edes ehtisi nauttia kuin ihan liian vähän aikaa. Entäpäs sitten kuusi? Joidenkin mielestä ainoa oikea aika joulukuusen sisään nostamiseksi on jouluaaton aamu (!), mutta jouluttajalle se on armottoman myöhäinen ajankohta. Tämä jouluttaja on ratkaissut asian niin, että lapsi saa koristella tekokuusen jo marras-joulukuun vaihteessa, jotta sitten voidaan vielä muutama viikko odottaa sitä aitoa kuusta. Win-win.
(juttu jatkuu kuvan alla)
Jouluttajan kotona tuoksuu piparin ja glögin huumaava yhdistelmä.
Mikäli epäilet itseäsi jouluttajaksi, ja koet asian jostain kumman syystä jopa hieman ahdistavaksi, niin jouluttajan paras vertaistukiryhmä löytyy Facebookista. Sydämeeni joulun teen-ryhmä on aktiivinen läpi vuoden ja sieltä löytyy niin aloittelijoita kuin jo pidemmälle ehtineitä tosi kovia jouluttajia. Ryhmässä fiilistellään, jaetaan ideoita, reseptejä, kuvia ja siellä pääsee myös tutustumaan erilaisten jouluttajien uusiin ja vanhoihin jouluperinteisiin. Yksin ei jouluttajan tarvitse olla.
Joidenkin lähteiden mukaan aikainen joulukoristelu lisää onnellisuutta. Muun muassa psykologi Steve McKeown on sanonut, että joulukoristeet voidaan yhdistää lapsuuden onnellisiin muistoihin, joten ne ovat tavallaan apuna hyvän olon tuottamisessa. Tiedä häntä, mutta varsinkin tällaisina aikoina on hyvä syy ottaa kaikki keinot käyttöön. Kun pikkuhiljaa jouluttaa, ei ehdi stressiäkään tulla. Ja aina voi tehdä uusia, onnellisia joulumuistoja, vaikka perheen kanssa yhdessä puuhaillen. Siispä oikein mukavaa jouluttamista, joulun odotusta ja joulun aikaa itse kullekin säädylle.
Tonttuilkaa estoitta, mutta pitäkää itsenne terveinä!
Teksti ja kuvat Eija Kivelä
