Työterveyshuollon ja julkisen terveydenhuollon yhteistyötä tehostetaan työssä käyvien työkyvyn tukemisessa. Keski-Suomessa kehitetty TYÖOTE-toimintamalli otetaan käyttöön kaikkialla Suomessa vuosien 2021–2023 aikana. Sen myötä esimerkiksi tiedonkulku nopeutuu e-lähetteillä.
TYÖOTE-toimintamallissa työterveyshuolto ottaa koordinointivastuun erikoissairaanhoidossa tai terveyskeskuksessa hoidetusta potilaasta ja huolehtii jatkotoimista, jotta työntekijä voi palata mahdollisimman pikaisesti työkykyisenä töihin. Hyötynä on, että työterveyshuollon osaaminen työkykyasioissa saadaan nykyistä nopeammin ja systemaattisemmin julkisen terveydenhuollon tueksi.
Hankkeessa Työterveyslaitoksen asiantuntijat vievät toimintamallin kaikkiin sairaanhoitopiireihin sekä sparraavat terveydenhuollon ja työterveyshuollon toimijoita sen käyttöönotossa ja kehittämisessä, alueelliset ominaispiirteet huomioiden.
– Työterveyslaitos on edistänyt työikäisten sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämistä viime vuosina valtakunnallisesti ja alueellisesti. TYÖOTE-toimintamallin levittäminen käytännön toiminnaksi on luonteva jatko tälle työlle, toteaa tutkimuspäällikkö Hanna HakulinenTyöterveyslaitoksesta.
Toimintamalli pohjautuu tehostettuun ja järjestelmälliseen yhteistyöhön. Toimintamallin myötä työterveyshuolto tulee osaksi hoito- ja kuntoutusprosesseja. Lisäksi e-lähetteen käyttöönotto tehostaa tiedonkulkua työterveyshuollon, erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä.
Hyötyjiä ovat sekä potilaat, terveydenhuolto että työpaikat
Aiempaa tehokkaammasta työkyvyn tukiprosessista hyötyvät kaikki. Työterveyshuolto varmistaa, että potilas saa ajoissa tarvittavat tukitoimet helpottamaan sairauspoissaolon jälkeistä työhön paluuta. Näin vältetään sairauspoissaolon tarpeeton pitkittyminen.
Kun työterveyshuolto koordinoi kuntoutuksen ja työhön paluun prosessia, voidaan erikoissairaanhoidon resurssit kohdistaa sen perustehtävään eli sairauksien diagnosointiin ja hoitoon. Töihin palaa sairauspoissaolon jälkeen työntekijä, jonka tehtävää voidaan räätälöidä vastaamaan hänen todellista työkykyään.
Sote-järjestelmän yhteistyön puute kerryttää kestävyysvajetta
Muihin OECD-maihin verrattuna Suomessa on pitkät sairauspoissaolot. Keskeinen syy tähän on se, että sote-järjestelmässämme toimijoiden välinen yhteistyö kangertaa työssäkäyvän hoito- ja kuntoutusprosessissa. Seurauksena on turhia sairauspoissaoloja ja ennenaikaisia eläköitymisiä.
STM:n osastopäällikkö Kari Hakari näkee hankkeen tavoitteen kytkeytyvän luontevasti sote-uudistukseen:
– Palveluiden yhteensovittaminen asiakkaan näkökulmasta pakottaa organisaatiot yhteistyöhön, uudistaa palveluiden tuotantotapoja ja ennen kaikkea lisää palveluiden kustannusvaikuttavuutta. Kaikki tämä on myös käynnissä olevan sote-uudistuksen tavoitteena.
Valtiovarainministeriön budjettineuvos Riitta Aejmelaeus katsoo sote-palvelujärjestelmän hyötyvän hankkeen tuomasta uudistuksesta:
– Kustannusvaikuttavat toimet turvaavat kestävää palvelujärjestelmää. Kestävän kasvun kannalta erityisen tärkeitä ovat uudistukset, jotka parantavat sekä laatua että tuottavuutta.
TYÖOTE-hanke
· Valtiovarainministeriö koordinoi TYÖOTE-hanketta osana kustannusvaikuttavuustyötä.
· Hanketta johtaa Keski-Suomen sairaanhoitopiiri ja rahoittaa sosiaali- ja terveysministeriö.
· Toimintamallin valtakunnallisesta levittämisestä ja hankkeen viestinnästä vastaa Työterveyslaitos.
· Syntyvien toimintamallien laatu ja toimivuus varmistetaan auditoinnein.
· Hankkeeseen liittyy Itä-Suomen yliopiston vastuulla oleva kustannusvaikuttavuustutkimus.
· Hankesivusto: Vastuullinen työkyvyn tuki – TYÖOTE (2020-2023) – Työterveyslaitos (ttl.fi)
