Äänekosken Vasemmiston lapsiperheissä halutaan edetä perustulolla kohti tasa-arvoista ja perheen yksilöllisiä tilanteita tukevaa perhevapaamallia. Jokaisen syntyvän lapsen pitää olla yhteiskunnassa yhtä arvokas ja jokaisella lapsella on oltava yhtä hyvä mahdollisuus kehittyä ihmisenä ja kasvaa rakastettuna.
– Pienten lasten äitinä olen huojentunut, ettei uusi perhevapaamalli mennyt läpi. Esitys tuollaisenaan olisi ollut leikkaus monelle perheelle. Asiasta kuumentunut keskustelu sai minut vielä tuntemaan pahaa mieltä siitä, että pitäisikö minun haluta äkkiä töihin, pois pikkulapsiarjesta, tuohtuu Riikka Happo.
– Miksi tätä yhteiskunnan merkityksellisintä tehtävää arvostetaan niin vähän, että hallituksen, onneksi romuttunut, esitys olisi kustannusvaikutuksiltaan ollut nollasummapeliä tai jopa miinusmerkkistä, kysyy Happo.
Aito vapaus ja todellinen tasavertaisuus mahdollistaisi taloudellisesti myös paremmin tienaavan kotiin jäämisen. Tasa-arvon kaapuun puettu uudistus osoittautuikin vain sanahelinäksi.
– Isällä on perheen niin halutessa oltava tasavertainen mahdollisuus jäädä kotiin hoitamaan ja kasvattamaan lastaan. Täällä maan pinnalla, perheiden todellisessa arjessa, tämä on ehkä mahdollista niissä perheissä, joissa äiti palaa muina naisina hyväpalkkaiseen työhön, Happo pohtii.
-Sen sijaan, että naisvaltaisten alojen palkat nousisivat, niin nekin on nyt vielä käännetty rajuun laskuun. Kauhea tilanne, toteaa Elina Viik vastatessaan puhelimeen Keski-Suomen keskussairaalasta, synnyttämästä.
Jos näillä perhevapaamalleilla etsitään äitien mahdollisuutta osallistua työelämään, niin eivät sen esteet edes ole noissa keskustelun vellovissa kohdissa.
– Ongelmia ei ole paikannettu ja järjestelmä on sekava. Itse palaisin töihin heti äitiysloman jälkeen, mutta ei se ole mahdollista, eikä taloudellisesti järkevää. Pitää myös muistaa, ettei varhaiskasvatus ole maksutonta, Viik kuittaa.
Perustulo mahdollistaisi perheiden joustavuutta eri valintoihin.
-Pienillä rahoilla kitkuttelevien lapsiperheiden ei tarvitsisi jatkuvasti pelätä, että kohta tukia peritään takaisin. Itselläni on työpaikka, mutta olen täysin sitä mieltä, että nyt paikkani on kotona. Mielestäni kaksivuotiaani ei ole vielä valmis ryhmään. Lapsetkin ovat yksilöitä, kuka kuuntelee lasta, huolehtii Happo.
Myös kotihoidontuen pienentäminen 2-vuotiaasta lähtien olisi ollut leikkaus.
– Se kirpaisee eniten äitiä, jolla ei ole työpaikkaa, johon palata. Se eriarvoistaisi perheitä entisestään, Happo summaa.
Perheissä tiedetään, että monille pienille firmoille on riski palkata nuoria naisia, eikä sitä nähdä yritysten tai yrittäjien syynä. Eikä naisilla siis usein ole työtä, johon palata. Olisiko aiheellista tukea työvoimavaltaisia pk-yrityksiä, kun työntekijä ilmoittaa perheenlisäyksestä? Palkansaaja- ja yrittäjäperheissä on monenlaista tilannetta, jotka tulotason lisäksi myös määräävät siitä, minkälaisia mahdollisuuksia vapaisiin on ylipäätään.
Pääsääntöisesti Suomessa miehen ansiotulot ovat isommat kuin naisen. Arki ei pelkällä tahdolla rullaa, rahaa on tienattava tai kohta ollaan velkojen kanssa isojen ongelmien keskellä. Monet isät haluaisivat myös olla enemmän läsnä lastensa kasvaessa. Perhevapaille jäädessään heidän pitää liian usein huolehtia myös siitä, jakautuvatko hommat työkavereille, jos tilalle ei palkata ketään.
Eveliina ja Hasif Hamkarin perheeseen syntyi viikko sitten uusi jäsen. Isosisko Aino odottaa leikkikaverin kasvavan. Perhevapaiden pitäisi olla aidosti perheissä ratkaistava asia. Heidän mielestään lapsiperheitä Suomessa arvostetaan juhlapuheissa.
Kirsi-Maria Kuustien ja Jari Väätäisen pikkuisen laskettu aika lähenee. Se on 21. päivä. Jari Väätäinen katsoo, että jos halutaan uudistaa vanhempien mahdollisuutta jäädä kotiin katsomaan lastaan pitää sukupuolinen ajattelu voida unohtaa kokonaan.
– Monille pienituloisille pariskunnille se on täysin toissijainen asia taloudellisten realiteettien rinnalla, Väätäinen sanoo.
Nykyinen systeemihän luo tilanteen jossa se, joka tienaa hieman enemmän on pakotettu jatkamaan työssä taatakseen perheeseen edes kohtuullisen toimeentulon. Oli sitten kyse äidistä tai isästä tai vanhemmasta ja vanhemmasta. Jos halutaan toteuttaa todellista tasa-arvoa, on annettava taloudellisesti tasavertainen mahdollisuus kumman tahansa ja välillä vaikka molempien jäädä kotiin. Riittävän tasoinen perustulo turvaisi tämän mahdollisuuden perheissä tehtävään maailman arvokkaimpaan työhön.
Eveliina ja Hasif Hamkarilla on Kotikadulla viikon ikäinen pikkuinen. Myös heidän mielestään perheissä pitää olla aito vapaus asiasta päättämiseen ja perustulo nähdään tässä erinomaisena mahdollisuutena. Linja-auton kuljettajana työskentelevä perheen isä tietää automaation ja robotiikan valtaavan alaa myös omilla työmaillaan. Kahdet ja kolmetkaan ammattitutkinnot eivät takaa työpaikkoja tulevaisuudessa ja koulutuksesta on leikattu hirveästi.
Vanhempainvapaat on nähtävä myös keinona vähenevän työn jakamiseen. Perheiden työ parhaimmillaan on kaikkein yhteiskuntavastuullisinta. Se ei ole nollasummapeliä, vaan sitä pitää taloudellisesti arvostaa investointina tulevaisuuteen.
Liian vähän on perustulokokeilusta tihkunut julkisuuteen tietoa. Voisi olettaa, että kokeilun hyvät tulokset halutaan vaieta kuoliaiksi, kun samaan aikaan hallitus tuuttaa aktiivimallia ja muuta ajattelematonta ihmisten kiusaksi.
Ja perustuloon, josta myös vanhempainvapaiden rahoitus katetaan, varat löytyvät perusturvaa yksinkertaistamalla, byrokratiaa kaventamalla, veronkiertoa suitsimalla, automaatiota ja robotiikkaa verottamalla, varallisuusvero palauttamalla, ökysuuria eläkkeitä leikkaamalla. Kyllä tulevaisuuden päättäjiltä riittävästi keinoja, tahtoa ja taitoa löytyy.
Äänekosken Vasemmisto
