Julkisuudessa on käyty kesän aikana keskusteluja suurpetojen, kuten karhujen ja susien, käyttäytymisestä ihmisten läheisyydessä.
Jyväskylän yliopiston tietotekniikan laitoksella on tutkittu SPA-arkkitehtuurin (Sensing-Processing-Actuating) avulla karhujen ääntelyn yhteyttä käyttäytymiseen. Tutkimusmenetelmien avulla on pystytty tunnistamaan lähes kymmenen tilanneriippuvaista ääntelyä. Karhut karjahtelevat, murisevat, mörähtelevät ja viheltävät, ja pennut myös kehräävät. Tutkimuksen tavoitteena on tunnistaa ääntelystä piirteitä, joita voidaan luokitella ja yhdistää karhun käyttäytymiseen. Esimerkiksi jos vihellysääni on luokkaa 5, karhu on epätietoinen ja voi tehdä uhittelevia hyökkäyksiä. Kun arvo on 1, karhu todennäköisesti nautiskelee marjoja ja viheltelee.
Tutkimustiedon avulla voidaan pian lähettää karhutietoutta metsässä liikkuvien kännyköihin. Tieto voi olla tilannekohtaista tai opastavaa: esimerkiksi varoituksia aggressiivisesti käyttäytyvän karhun liikkeistä tai ohjeita karhun kohtaamiseen.
Satelliittipaikantimeen perustuvat karhujen kantamat GPS-pannat tarjoavat mahdollisuuden tietokoneisiin ja kännykköihin lähetettävään reaaliaikaiseen paikkatietoon. Tämän paikkatiedon avulla voidaan seurata tiettyjen karhujen liikkumista tietyllä alueella. GSP-pannat on tarkoitettu ammatilliseen karhujen tutkimukseen, kuten esimerkiksi kanta-arviointeihin ja karhujen liikkumisen seurantaan. Tietotekniikan laitoksen tutkimuksessa tätä tekniikkaa on mahdollista käyttää myös karhujen lähitarkkailuun luonnossa, jolloin tiedetään, missä kukin pantakarhu oleilee.
Suomessa karhujen lähitarkkailu on mahdollista Kuusamon suurpetokeskuksessa ja lukuisissa karhujenkatselupaikoissa itärajan tuntumassa. Riistan- ja kalantutkimuslaitos arvioi, että Keski-Suomen alueella on karhuja parisen sataa ja viime vuonna syntyneitä pentueita 24-26 kappaletta.
Luonnossa liikkujan on syytä muistaa, että emokarhun ja pentujen väliin ei pidä mennä. Metsässä kulkiessa kannattaa pitää ääntä, ja jos karhu tulee vastaan, sille annetaan tietä. Yhteisillä liikennesäännöillä ja suurpetojemme perustuntemuksella me kaikki mahdumme suomalaisiin metsiin.
