Äänekosken kaupungin tilikauden tulos vuodelta 2017 on 7 599 704 euroa ylijäämäinen.
Muutos vuoden takaiseen tilinpäätökseen on merkittävästi parempi: Vuoden 2016 tilinpäätöksen ylijäämä oli 5,8 miljoonaa euroa, joten parannusta siihen nähden tuli 1,8 miljoonaa euroa.
Suurin yksittäinen syy taloudellisen tilanteen nousuun on yhteisöveron tuoton nousu yli 32 prosentilla vuoden takaiseen.
– Meille on suuri plussa, että suurteollisuus viihtyy Äänekoskella ja myös paikalliset yritykset voivat hyvin. Kun yrityksillä menee hyvin, se näkyy heti yhteisöveron tuotossa, kaupunginjohtaja Matti Tuononen ja talousjohtaja Tapani Hämäläinen kertovat.
Vuonna 2012 kaupungilla oli noin 10 miljoonaa alijäämää, jotka tuli kattaa. Nyt kaupungin taseessa on kertynyttä ylijäämää yhteensä lähes kahdeksan miljoonaa euroa. Kaupunginjohtajan mukaan tämä kehitys on seurausta talouden vakauttamisen, yhteisöveron tuoton ja kaupungin velkojen korkomaksujen järkeistämisestä. Vuosi sitten kertynyt ylijäämä oli noin 260 000 euroa, eli noin 13 euroa asukasta kohden.
– Tänä vuonna kumulatiivinen ylijäämä on 411 euroa asukasta kohden, talousjohtaja Tapani Hämäläinen sanoo.
Myös kaupungin lainakanta pieneni 3,7 miljoonalla eurolla, ja on nyt noin 68 miljoonaa euroa. Mikäli otetaan huomioon kaupungin myöntävät velat tyräryhtiöilleen, kaupungin nettovelka on 43,6 miljoonaa euroa.
– Nettovelka on paljon selkeämpi mittari, mutta sitä ei vaan yleisesti käytetä, Tuononen sanoo.
Hämäläinen ja Tuononen korostavat, että ylijäämän kerryttäminen on tulevaisuuden ja varsinkin sote- ja maakuntauudistuksen kannalta äärimmäisen tärkeää.
– Näin varaudutaan tulevaan, sillä kun sote tulee, Äänekoski jää maksajaksi. Ylijäämä on puskuria niille ajoille, Hämäläinen sanoo.
– Ei tässä kannata paljon hehkuttaa, sillä nyt ollaan ensimmäistä kertaa ylijäämäisenä ja soten tullessa kyyti on kylmää. Mikäli sotea ei tule, voidaan miettiä tuloveron alentamista, jolloin tulos näkyy suoraan kuntalaisten lompakossa, Tuononen pohtii.
Mikäli sote uudistus toteutuu kaupungin saamat valtionosuudet leikkaantuvat merkittävästi.
– Valtionosuuksien kertoimet, kuten ikä ja sairastuvuus häviävät. Ja koska meillä on paljon iäkästä ja sairastavaa porukkaa, valtio leikkaa valtionosuuksia maksimimäärän joka on 100 euroa kuntalaista kohti, Tuononen selventää.
