Monisatasivuinen lausuntomalli hyvinvointialueen järjestämislinjausten mukaisesta sote-palveluverkosta on järkälemäinen sisäistettävä. Viime viikolla käytiin mielenkiintoinen, kaikille avoin keskustelu Keski-Suomen hyvinvointialueen tulevaisuudesta.
Keskustelua avaamassa olivat kaupunginjohtaja Matti Tuononen, Hyväks hallituksen jäsenet Kari Kiiskinen, Eila Tiainen ja varajäsen Ilkka Pernu. Tilaisuuden järjestivät Vasemmistoliiton aluevaltuustoryhmä ja Vasemmistoliiton Äänekosken kunnallisjärjestö. Keskustelun juonsi aluevaltuutettu Sirpa Martins.
– Palvelukokonaisuus on iso. Usein puhutaan paljon terveydenhuollosta ja unohdetaan sosiaalihuolto ja -lainsäädännön mukanaan tuomat muutokset, Martins harmitteli.
Kaupunginjohtaja Matti Tuononen on ottanut voimakkaasti kantaa soteuudistuksen valuvikoihin. Siirtymävaiheessa on jo moni asia pistänyt silmään ja aiheuttanut kunnalle huolta – erityisesti taloudellista huolta.
– Kunnat lausuivat soteuudistuksen rahoitusmallia vastaan. Nyt ei mene hyvinvointialueilla hyvin, ei kunnilla eikä valtiollakaan. Käytössä on tismalleen sama euromäärä kuin ennenkin, joten jokin on mennyt pieleen, se lienee kiistatonta, Tuononen sanoi.
Henkilöstö siirtyi kunnilta hyvinvointialueiden palvelukseen, mutta kiinteistömassat jäivät kuntien harteille.
– Tiesimme, että vuosina 21 ja 22 määriteltiin, kuinka paljon kultakin kunnalta valtionosuuksia leikataan. Mutta sitä me ei tiedetty, että jotkut kunnat vetivät välistä, eivätkä edes yrittäneet täyttää hoitajamitoituksia, eivätkä ottaneet lääkäreitä palvelukseensa. Tämä alisuorittaminen ja alibudjetointi johti siihen, että jatkossa ne hyötyivät valtionosuuksien vähempänä menetyksenä. Aivan järjetön malli, joka salli kikkailun, Tuononen puuskahti.
Lisäksi tuskaa tuottaa hyvinvointialueille kasvaneet kiinteistömenot suhteen, sillä hyvinvointialue maksaa kunnille kuuden prosentin tuottoa.
– Nyt kunnista tehdään pakolla kiinteistösijoittajia – mitä me emme ole, sillä laki kieltää kuntia toimimasta toimialalla, joka ei ole kunnan perustehtävää. Nyt me joudumme itse myymään kiinteistöt, kun hyvinvointialue ei voi niitä ostaa. Meidän on saatava verovaroin kustannetuille investoinnillemme mahdollisimman hyvä tuotto ja myytävä ne eniten tarjoajalle. Eniten tarjoavat kansainväliset kiinteistösijoittajat ja se johtaa siihen, että vuokrat tulevat nousemaan.
On suuri huoli, että ulkomaalaiset pääomasijoittajat tulevat talokaupoille Suomeen, kun tietävät, että viimekädessä maksumiehenä on valtio.
– Suomessa ei varmempaa maksajaa ole kuin valtio.
Hyvinvointialueen vuoden 2023 tulos oli 113,5 miljoonaa euroa alijäämäinen. Tulos oli 19 miljoonaa euroa heikompi kuin vuoden 2023 muutetussa talousarviossa. Vastaava ylityspaine on vuoden 2024 talousarvion toteutumisessa. Alijäämiin merkittävä osuus löytyy kiinteistömassasta.
– Tämä tarkoittaa sitä, että palveluverkosta on karsittava, mutta välimatkat tulisi olla siedettävät, Tuononen laski ja harmitteli pohjoisen Keski-Suomen kuntien asukkaiden tilannetta.
Kiinteistöjen osalta on siirtymäaika. Martins toivoi, ettei asiaa pilattaisi kiireellä.
– Kun kiinteistöt ovat valtion tai hyvinvointialueiden omistuksessa, ne palvelevat parhaiten julkisten palveluiden asiakaskuntaa, sen sijaan, että ne ovat ylikansallisilla kiinteistösijoittajilla, Martsins sanoi.
– On kansallisen turvallisuudenkin kannalta arveluttavaa, jos pelastuskiinteistömme ovat ulkomaisessa omistuksessa. Näen siinä riskin, Tuononen lisäsi.
Integraation vuosi on ohi. Ilkka Pernu kertoi, kuinka hyvinvointialueiden hallintaan siirtyi yli puoli miljoonaa neliömetriä kuntien, kuntayhtymien ja pelastuslaitosten tiloja.
– Kaikkia näitä tiloja ei hyvinvointialue arkisten toimintojensa pyörittämiseen tarvitse. Haaste on valtavan suuri. Näin ison organisaation yhteenliittäminen on vaikeaa, vaikka epäiltiin, että kulttuuri ei muutu, kyllä se muuttuu ajastaan. Nykyisen henkilökunnan viisaampi sijoittelu ja kokoaminen viisaampiin työryhmiin onnistuessaan laatu ja palvelun monipuolisuus voi parantua, vaikka asiakkaan matka palvelupisteeseen pitenisi, Ilkka Pernu ennusti.
Tuononen peräänkuulutti vaikuttamisen perään. Hän sanoi, että painetta pitää laittaa keskisuomalaisten kansanedustajien korviin.
– Miksi eduskunta ei korjaa omaa virhettään? Olemme yrittäneet tehdä vaikuttamistyötä, mutta puheemme ei tunnu herättävän edustajissamme minkäänlaista keskustelua.
Ex-kansanedustaja Eila Tiainen puisteli päätään.
– On ikävä asia, jos puheet menevät kuuroille korville.
Martins sanoi, että Äänekoskella tehdään järkipolitiikkaa.
– Lainsäädännöllisiä kämmejä tehdään nyt jossain muualla. Mutta nyt on meillä vaikuttamisen paikka kun palveluverkkoa punotaan
Yhdenvertaisuuspalveluiden säilyttäminen on tulevaisuudessa vaikeaa sanoi Kari Kiiskinen, mutta vähempään meillä ei ole varaa.
– Äänekoskella on osattu hoitaa hyvin miniterveyspalvelut myös taajamien osalta. Palvelut pitäisi säilyttää niin, että ne olisi kaikkien saatavilla. Pidetään peukkuja nyt, että valmistelijoilta tulisi järkeviä esityksiä meille päättäjille, Kiiskinen sanoi.
Eila Tiainen muistutti, että maan hallitukselta ei saa tällä hetkellä kuntien ja hyvinvointialueiden hätään minkäänlaista vastakaikua. Alijäämien kattamiseen pyydettiin lisää aikaa, mutta sitäkään ei tullut. Palautteiden mukaan palveluverkon muutosesitykset ovat herättäneet kummastusta ja huolta.
– Suuret muutokset eivät ole saaneet kannatusta. Koetaan, että on hankalaa toimia ilman kuntarajoja. Reaktiot ovat olleet tunteisiin meneviä eikä henkilöstökään ole ollut muutoksiin innokas. Digitaalisia palveluita epäillään ja ollaan oltu tyytymättömiä palveluverkon tiivistämiseen, referoi Eila Tiainen lausuntokierrokselta saatuja palautteita.
