Kaupunginmuseo näyttää Äänekosken elämää ennen tehdasta ja sen jälkeen. Teollisuuskeskittymä toi tullessaan kokonaisen uuden kulttuurin.
Kaupunginmuseo valmistuu ja tulee kätkemään sisälleen laajan kattauksen Äänekosken historiasta, urheilusta, kulttuurista, tehtaista, yrittäjista ja ihan tavallisten ihmisten tarinoista sekä esineistöistä. Myös toiminnallisuutta seinien sisälle kehitellään – sekä pienimuotoista kahvilaa ja museokauppaa. Kultuurihistoriallinen museo kertoo Äänekosken muovautumisesta sellaiseksi kuin se tänä päivänä on. Museo on koko nykyisen Äänekosken museo ja kertoo myös Konginkankaan, Sumiaisten ja Suolahden historiaa. Puitteet näyttelylle on upea, kun arkkitehti Birger Federleyn suunnittelema ja 1923 vuonna rakennettu tehtaan pääkonttori pääsee arvoiseensa loistoonsa. Rakennus päätyi kaupungille vaihtokirjalla Metsä Groupin kanssa. Näyttelyarkkitehtina toimii Taina Väisänen ja rakennusarkkitehti Pirkko Hilden.
Viimeinen rakennusurakka käynnistyy syksyllä ja valmistuu vuoden 2026 aikana. Tämän jälkeen päästää rakentamaan näyttelyrakenteita.
– Jos oikein hyvä tuuri käy, avataan ovi yleisölle ensi vuoden loppuun mennessä, vs. kulttuuri ja liikuntajohtaja Jukka-Pekka Pohjolainen kertoo.
Museoamanuenssi Tapani Pentikäinen ja museon johtaja Marjo Ahola pitävät näyttelyn kokonaisuudesta huolen.
– Tästä ei tule samanlainen kuin vanha museo oli, vaikka moni esine pääseekin uusiin tiloihin. Tulemme jättämään jotain asioita pois ja lisäämään sellaisia, jotka ovat meidän näkemyksemme mukaan tärkeitä kokonaissuunnittelun kannalta, Pentikäinen kertoo.
Rahoitusta on saatu kaupungin budjetin lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriöstä. Urakan kokonaiskustannus näyttelyrakenteineen on 2,2 mlljoonaa euroa, josta valtiolta saatu investointiavustusten osuus on 370 000 euroa.
Ensimmäinen kerros kertoo teollisuuden historiaa.
– Saamme esille entisen tehdasmuseon esineistöä esille, Pentikäinen sanoo.
Kakkoskerroksessa päästään kurkistamaan kuntamme historiaan.
– Tulee esihistorian osuus ja kaupunkihistoriaa kuten urheilua ja kulttuuria. Kolmannessa kerroksessa näytteille tuodaan erityisteemoja kuten Keski-Suomen Opisto, apteekki sekä muuta elinkeinoelämää, kansalaissota, Juho Hoikkanen ja Mikko Niskanen. Vuosikausia rakennettu pienoismalli Äänekosken keskustasta vuodelta 1932 valmistuu kolmanteen kerrokseen, Pentikäinen paljastaa.
– Esteettömyys on otettu huomioon, eli rakennukseen saadaan hissi, Pohjolainen sanoo.
Kaunis rakennus pääsee oikeuksiinsa remontin myötä sisätiloiltaan.
Purkutöitä on tehty, ja niiden mukana on tullut erilaisia yllätyksiä: hyviä että huonoja sekä isoja että pieniä. Katon uusiminen rakenteineen imaisi ison summan ja lisäksi rakenteista paljastunut mm. piilossa olleita kosteusvaurioita ja muuta odottamatonta.
– Löysimme ullakolta suuren ja värikkään lyijylasiseinän, joka asennetaan takaisin alkuperäiselle sijalleen, Pentikäinen kertoo.
– Ison salin upea kalanruotoparketti oli mennyt haperoksi, se jäi hieman harmittamaan. Lähes kaikki lattiapinnat ovat uusittu puulattioiksi, eli tänne ei ole pääsyä nasta- tai piikkikengillä, Pohjolainen sanoo.
Rakennuksen pääsisäänkäynnin edustalla oleva puisto voi tulevaisuudessa toimia viihtyisänä paikkana, johon on mukava tulla vaikkapa inspiroitumaan.
– Keski-Suomen museon kanssa keskustellaan, jos joillekin muutoksille on tarvetta, Pentikäinen sanoo.
Purkutöissä on saatu kuoria 102-vuotiaan rakenteista vuosien saatossa tulleita erilaisia kerrostumia, jotka jokainen ovat kertoneet oman aikansa tyyliä: muovimattoa ja muuta roskaa on saatu kuskata pois kuorma-autolasteittain.
– Olemme louhineet kerroksien alta tietoa, miltä rakennus on näyttänyt alkuperäisessä kuosissaan. Jätetään pieni pala punatiilirakennetta esiin, jotta nähdään millainen on muurauksen jälki ollut.
Nykytekniikka mahdollistaa äänen ja erilaisten näyttöjen kautta aikamatkan Äänekosken historiaan.
– Voi kurkistaa johtajan huoneeseen, työläiskotiin ja tehtaan elämään sosiaalisena yhteisönä, Tapani Pentikäinen sanoo.
Kun sai käydä kierroksen jokaisessa kerroksessa, jätettiin yksi ovi avaamatta.
– Jääköön se toimittajalle mysteeriksi mitä oven takaa paljastuu, Jukka-Pekka Pohjolainen naurahtaa.
Kakkoskerrokseen rakennettiin uusi ulko-ovi varapoistumista varten. isoon aukkoon asennetaaan vintiltä löydetty lyijylasityö.
