Äänekosken kaupungintalo täyttää tänä vuonna 40 vuotta. Soitimme pääsuunnittelija Lauri Soraiselle.
Arkkitehti Lauri Sorainen kertoo ottaneensa pari vuotta sitten yhteyttä kaupungintalolle.
– Minut toivotettiin tervetulleeksi katsomaan ja kerrottiin, että toimikunta on konsultin johdolla miettii talon tulevaisuutta, Lauri Sorainen sanoo.
Kaupungintalon suunnittelu-urakka oli Soraisen mukaan myönteinen juttu. Hän toimi tuolloin Suunnittelukeskus Oy:n pääsuunnittelijana. Haluttiin uudenaikainen, uniikki talo, jollaista ei muualta löydy.
– Rakennustoimikunta ja kaupungin insinööri olivat erinomaisen mukavia. Myös vastaavasta mestarista jäi hyvä mielikuva. Kokouksissa käytiin värikästä keskustelua, ja joskus kokouksista poistuttiin mielenosoituksellisesti kesken, kuuden eri kaupungin- tai kunnantalon suunnittelussa mukana ollut Sorainen sanoo.
Talojen vertailuun löytyy heti kärkiasia. Sorainen kertoo ajan rakennusmääräysten olleen sellainen, että hissi olisi pitänyt rakentaa paloturvallisuuteen vedoten betoniputken sisään.
– Vaikka maailmalla oli jo rakennettu lasisia hissejä, niin kutsuttuja maisemahissejä, on Äänekosken kaupungintalolla Suomen ensimmäinen sellainen. Ensin piti muodostaa toimikunta, joka lähti Helsinkiin sähkötarkastuslautakunnan pakeille todistamaan, että lasihissi pitää myös Suomessa hyväksyä.
Sorainen kertoo, kuinka kaupungintalon eri toimintojen liittymisestä yhteen tehtiin laaja tutkimus, jossa kysyttiin käyttäjien mielipiteitä.
– Kaupungin toiminnat olivat ripoteltuina ympäri taajamaa ja toimistojen väliset yhteydet ja toimitilat huonot, joten tavoitteena oli saada asukkaiden palvelut paremmiksi. Pohdittiin pitkään, kuinka monta kerrosta tehdään, ja päädyttiin lopulta viiteen ja niin toimistokäytävät saatiin lyhyeksi ja sen myötä sisäiset yhteydet muodostuivat hyväksi.
Vähitellen tuli ajatukseksi erottaa kokoustilat virastoista.
– Neljä kokoustilaa ryhmiteltiin talon toiseen päähän, aulan ympärille, jotta ne voisivat palvella myös ulkopuolisia käyttäjiä.
Valtuustosali aiheutti suunnittelutoimikunnassa puhetta pitkäksi aikaa.
– Päädyttiin kompromissiin, jossa salista tehtiin pieni monitoimitila, jossa näyttämöparvi.
Sorainen kertoo, kuinka aula suunniteltiin rakennuksen keskipisteeksi, sellaiseksi, joka jakaa ja yhdistää käyttäjiä.
– Aulan ja salin kattorakenteet, puupalkit ovat näyttävä yksityiskohta. Aulan pääsisäänkäynti, nosto-ovi ja valtuustosali muodostavat akselin, jolla on useita rakennuksen sisämaisemaa korostavia nähtävyyksiä.
Keksitkö aulan lattialaatoitukselle merkityksen?
Aulan klikkereillä on tarina kerrottavaksi.
– Lattiasuunnittelun aikana kävi selville, sitä tutkitaan myös yläilmoista, Tuli mieleen laatoitetaan kuvio, jota ei aulassa tallustava tajua. Ja niin kaupungintalon ja kirjaston asemapiirros päätyi lattiaan, Sorainen kertoo.
Kaupungintalon vieressä oleva, vuonna 1984 rakennettu kirjasto on myös Soraisen käsialaa.
– Jo silloin päätettiin että kirjaston ulkonäköaiheita käytetään myös kaupungintaloon kuten porrastorni, punainen tiili, taitekatot ja korostetut valkobetonikkunat.
Kaupungintalon seinään tilattiin myöhemmin, vuonna 1985, taiteilija Veikko Hirvimäeltä 13-metrinen reliefi, joka kantaa nimeä Kasvu. Se oli aikoinaan Suomen korkein taideteos.
– Kirjaston seinään suunniteltiin taideteos Suunnittelukeskus Oy:n toimistossa, kutsun sitä pikataideteokseksi, joka kuului rakennusurakkaan. Voisin sanoa, että olen sen pääsuunnittelja, Sorainen sanoo.
Oli lähellä, ettei alueelle olisi kohonnut kaupungintalon yhteyteen tilat myös teatterin tarpeisiin.
– Rakennustoimikunnassa oli muutamia ihmisiä, jotka olivat innokkaita teatterilaisia. Valtuustosali valjastettiin sellaiseksi, että siellä voi pitää esityksiä ja konsertteja. Joskus 1990-luvun alussa minulta pyydettiin luonnokset kaupungintalon viereen ja yhteyteen tulevasta teatterista. Toivottiin suunnittelua kaupungintalon pohjoisreunalle, siten, että teatterin käytössä olisi kaupungintalon tilat kuten ravintolapalvelut. Tein luonnokset, mutta sen jälkeen en ole kuullut asiasta enempää, Lauri Sorainen muistelee.
TiesiX?
Peruskiveen on muurattu toive, että talosta muodostuisi kunnallisten hallintoelimien tyyssija, jossa päätökset tehdään sovinnollisesti kaupunkilaisten parhaaksi ja jossa henkilökunta viihtyy käyttäen kykynsä ja taitonsa kaupungin menestymisen hyväksi.
Kerro muistoja kaupungintalosta, marjo@aksa.fi
FAKTA:
Kaupungintalon suunnittelu aloitettiin vuonna 1982 ja rakennustyöt 30.10.1984, Peruskivi muurattiin 15.1.1985, tuolloin presidenttinä oli Mauno Koivisto, pääministerinä Kalevi Sorsa, maaherrana Kalevi Kivistö, kaupunginjohtajana Juhani Meriläinen, kaupunginvaltuuston puheenjohtajana Jorma Laukkanen ja -hallituksen puheenjohtajana Arvo Zitting.
Tilavuus. 19 000 m3
Bruttopinta-ala 5070 m3
Kustannusarvio 20 000 00 markkaa
