Äänekosken kaupunginvaltuusto antoi hyväksyntänsä monitoimi-, jää- ja ylipainehallien rakentamiselle hyvin pitkän ja polveilevan keskustelun sekä äänestyksen jälkeen.
Valtuustosalissa pyydettiin kolmisenkymmentä puheenvuoroa, ja keskustelua aiheesta riitti puolentoista tunnin ajan. Keskustelu sinkoili lähinnä monitoimihallin rakentamisen puolesta ja vastaan. Vaikka kyse oli kolmen hallin rakentamisen periaatepäätöksistä, niin ihmettelyä riitti valmistelun kiireestä, erityisryhmien mahdollisista maksuista ja siitä, tarvitaanko Äänekoskella ylipäätään ollenkaan monitoimihallia. Virkamiesten valmistelu hallihankkeiden ympärillä sai kuitenkin kiitosta: toiveen mukaan he olivat hakeneet hankkeiden toteuttamiseen erilaisia rahoitusmahdollisuuksia.
Lauri Lax (ps) teki kaupunginhallituksen pohjaesityksestä poikkeavan ehdotuksen, jossa hyväksyy jäähallin ja ylipainehallin rakentamisen sekä liikuntatalon peruskorjauksen.
– Emme tarvitse monitoimihallia, sillä liikuntatalon salivuorotkin ovat vajaakäytöllä, Lax laski.
Äänestyksen jälkeen äänin 35 – 8 hallihankkeet sekä liikuntatalon peruskorjaus saivat tuulta purjeisiinsa. Erkki Kautto jätti päätöksestä eriävän mielipiteen.
Laxin esitystä kannattivat Marko Tuhkanen (sd) ja Erkki Kautto (vas).
Jäähalli rakennetaan Suolahteen, monitoimihalli Kotakennäälle ja ylipainehalli Liikuntapuistoon.
Jäähallin rakentamisesta vastaa kaupungin tytäryhtiö ProAvera (ent. Äänekosken Teollisuuskiinteistöt Oy) ja sen rakentamiskustannukset ovat nollaenergiaratkaisuilla 3,5 miljoonaa euroa. Jäähalli rakennetaan uimahallin läheisyyteen. Opetus- ja kulttuuriministeriö on listannut Suolahden jäähallin rahoitusohjelmaan vuodelle 2019 ja tehnyt suunnitelmaan varauksen 750 000 euron avustuksesta.
Monitoimihallin rakentamisesta vastaa Rakennusliike Lehto Oy, joka rakennuttaa paikalle monitoimihallin, joka soveltuu muun muassa SM-liigatason peleihin. Pelien lisäksi tiloissa voi järjestää konsertteja sekä yleisötapahtumia. Monitoimihallin yhtey- teen on suunniteltu tilat kuntosalille, keilahallille sekä lasten seikkailupuistolle. Kokonaisuuteen on hahmotettu myös hotellia ja sen osalta on keskustelut hotellioperaattorin löytämiseksi aloitettu. Kaupunki sitoutuu 10-15 vuoden vuokrasopimukseen, joka olisi suuruudeltaan noin 375 000 – 415 000 euroa vuodessa. Kaupungin nettomenot ovat vuokratuoton jälkeen noin 290 000 euroa. Monitoimihallin on tarkoitus valmistua 2018 syksyllä.
Jalkapallon ja yleisurheilun talviharjoitteluun tarkoitettu ylipainehalli nousee Äänekosken Liikuntapuistoon. Hallin rakentamiskustannukset tulisi olla enintään miljoonaa euroa, jolloin hankkeelle voitaisiin hakea avustusta puolet. Hallin tontin maansiirtotyöt ja perustustyöt toteutetaan ja rahoitetaan kaupungin toimesta. Ylipainehallin rakentaminen alkaa jo ensi keväänä.
Liikuntatalon remontti saa jatkoa. Kohteessa on korjattava talon kosteusongelmat sekä uusittava talotekniikka, ilmastointi, valaistus, ulkokatto ja lattia. Hankkeen toteuttamiseen on varattu kaupungin investointisuunnitelmassa vuosille 2017–2018 yhteensä 4,7 miljoonaa euroa.
Liikuntatalon remontti, Liikuntapuiston ylipainehalli ja Suolahden jäähalli ovat ihan välttämättömiä, jotta voidaan ylipäänsä puhua liikuntakaupungista. Käyttäjämäärät ovat niin suuret, että käyttöaste tulee näissä olevan hyvä. Nämä varmasti tulevat. Monet lajit ja seurat harjoittelevat näiden lisäksi myös eri koulujen saleissa, joista osa on sisäilmaongelmaisia, liian pieniä tai jostain muusta syystä epäkäytännöllisiä. Liikuntatalon käyttövuorojen vajaa käyttöaste, jota Lax käytti perusteluna monitoimihallin torppaamiseksi, ei tarkoita siitä, että tiloja olisi liikaa. Se tarkoittaa sitä, ettei Liikuntatalo nykyisellään toimi eikä sitä ole edes aikanaan suunniteltu paikkakunnan lajien tarpeiden mukaiseksi (lattia / melu / valaistus / salin koko jne.) Ei sitä käytetä enempää, jos se ei tarkoitukseen sovellu. Ajat muuttuvat, lajeja syntyy ja kuolee. Uuteen lukioon olisi muuten kannattanut rakentaa katsomotilat, niin tuonkin salin käytettävyys olisi parantunut huomattavasti.
Aikanaan Hiskinmäen rakennukset puretaan. Rahaa löytyy siihenkin jossain vaiheessa tai jos ei löydy, niin tontin ostaja purkaa. Rakennuksista tuskin kukaan on kiinnostunut, tontti ehkä teollisuudelle kelpaisi. Noissa sisäilmaongelmaisissa rakennuksissa on edelleen käyttäjiä, jotka niissä toimivat käytännön pakosta. Mielellään varmasti toimisivat puhtaissa, riittävän isoissa ja ajanmukaisissa tiloissa.
Mitä sitten tulee monitoimihalliin, niin keilahalli olisi jatkossakin paikkakunnalla hyvä olla, harrastajia on paljon. Seuraavaksi lähimmät radat ovat Saarijärvellä ja Laukaan Peurungassa. Lasten seikkailupuistokaan tuskin on keneltäkään mitään pois.
Kuntosalilla käyn harvakseltaan, mutta aina olen mukaan mahtunut. Kuntosalejakin meillä lienee jo riittävästi? Joku näistä Kotakennäälle? Vai olisiko vielä joku valmis ihan uudenkin perustamaan – siihen en jotenkin usko. Riippuu varmasti siitä, paljonko tilaa on tarjolla ja mihin hintaan.
Kaupungin lisäksi on myös yksityisiä palvelun tuottajia, jääköön nyt mainostaminen tekemättä.
Eniten minua arveluttaa tuossa monitoimihalli-kuviossa hallin soveltuvuus ”SM-liigatason peleihin”. Mikä on tuo laji? Jos Liikuntatalon remontti toteutuu järkevästi, niin ei ainakaan koripallo tuota tilaa tarvitse. Ja kuinka pitkään lie
sarjassa pysyvätkään? Oma juniorituotanto riittää vielä pelaamaan juniorisarjoja, mutta aikuisten ylimmällä sarjatasolla ei taso eikä pelaajamäärä riitä ilman vahvistuksia. Ei miehillä eikä naisilla. Muita SM-tason lajeja ei nyt mieleen tule.
Kaupungin tiloista (Liikuntatalo ja koulujen salit) ei tällä hetkellä peritä maksuja harjoitusvuoroista. Moni laji joutuu kuitenkin pakosti käyttämään myös maksullisia harjoitusvuoroja. Poken salien lisäksi on yksityisiä tiloja. Jos kaupunki saa tehtyä kohtuullisen sopimuksen Lehdon kanssa ja tilat on järkevästi hinnoiteltu, uskon niillekin vielä käyttäjiä löytyvän.
Lopultahan tuon Lehdon rakentaman monitoimihallin toteutumisen määrittää kysynnän ja tarjonnan laki.
Kaupungin tilojen käyttövuorojen jakamisessa tulee olla harkintaa ja selkeät pelisäännöt. Maksujakin kannattaa pohtia. Alaikäisille vuorot kohtuuhintaiseksi, kaiken ei tarvitse olla maksutonta. Aikuisten ylimmillä sarjatasoilla (lajista riippumatta) voisivat myös harjoitusvuorot olla maksullisia. Maksuilla katettaisiin kiinteistöistä ja niiden ylläpidoista tulevia kustannuksia. Ilmaistahan ei ole eikä tule.
Ihmettelen joidenkin henkilöiden negatiivista suhtautumista näihin hankkeisiin. Toivottavasti syynä ei ole kateus, tuo suomalaisen yhteiskunnan voimavara.
Kiitokset tuumailijalle, olipa tyhjentävä ja fiksusti kiteytetty pohdinta. Enkä usko olevan ”maksettu” puheenvuoro. Itse lähestulkoon täydellisen samaa mieltä. Hyvä tästä tulee, jos vaan itse uskomme kaupungin kehittyvän ja vetovoimaistuvan.
Täysin samaa mieltä. Jalkapallon ”ilmaiset” vuorot on vähissä eli niitä ei ole talvikaudella. Paitsi tietenkin keväästä lumien tuloon asti, kun päästää ulos.