Keski-Suomen käräjäoikeus on tuominnut 54-vuotiaan perhekotiyrittäjän vankeuteen kirjanpitorikoksesta ja veropetoksesta. Rikokset tapahtuivat vuosina 2007–2012. Yrittäjä ei asu enää Äänekoskella.
Äänekoskella toimineen perhekodin toimitusjohtajana toiminut nainen antoi verottajalle vääriä tietoja ja pienensi näin yrityksen tulosta vuosien 2008–2012 aikana yhteensä hieman yli 200 000 euron arvosta. Näin perhekoti vältti veroja reilut 49 000 euroa.
Kirjanpidon nainen löi osin laimin. Hän muun muassa antoi Äänekosken kaupungille henkilökohtaisen tilinumeronsa yhtiön tilinumeron sijaan. Yhtiölle kuuluneet perhekodin koululaisten kuljetuskorvaukset – yhteensä noin 18 600 euroa – maksettiin tästä syystä naisen omalle tilille.
Nainen myös kirjasi yksityistaloutensa menoja yhtiön kuluiksi. Verotarkastajan arvion mukaan omista kuluista firman piikkiin meni noin 21 000 euroa.
NAINEN asui perhekodin osakkaana olleen miehensä kanssa perhekodin omistamassa 200 neliön omakotitalossa. Vuokraa pariskunta ei asumisestaan maksanut, mikä toi heille huomattavan veroedun. Pariskunta on myöhemmin eronnut.
Verotarkastaja arvioi, että omakotitalon tiloista 120 neliötä oli pariskunnan käytössä. Naisen mukaan omassa käytössä oli vain kymmenen neliömetrin kokoinen makuuhuone.
Vastaavasti pariskunnan poika, joka oli myös osakas, asui 90 neliön rantasaunassa maksamatta vuokraa. Yhtiössä oli myös neljäs osakas.
Pakettiin kuuluivat myös ravinto- ja puhelinetu ja auton käytön kustannukset. Perhe ajoi yhtiön Mersuilla omia ajojaan ja kuittasi polttoaineostoja yhtiön piikkiin oikeuden arvion mukaan liki 20 000 euron edestä.
Lisäksi nainen opiskeli rikoksen tekoaikana sosionomiksi toisella paikkakunnalla. Tällä verukkeella hän merkitsi kirjanpitoon opiskeluaikansa vuokrakuluja liki 15 000 euron edestä. Näitäkään menoja oikeus ei hyväksynyt.
SYYTTÄJÄ vaati naiselle rangaistusta törkeästä veropetoksesta, mutta oikeus otti adjektiivin pois rikosnimikkeestä. Oikeus ymmärsi perhekodin toiminnan kokonaisvaltaisuuden ja yhteisön perhemäisyyden.
– Siten on jossain määrin ymmärrettävää, että yksityisen ja yhtiön kirjanpitoon kuuluvan kulutuksen raja voi hämärtyä, oikeus perusteli ratkaisuaan.
Nainen selitti tekojaan liiketaloudellisen koulutuksen puutteellaan. Tämän vuoksi hän palkkasi ulkopuolisen ammattilaisen hoitamaan kirjanpitoa. Tämä oli kuitenkin vaikeaa olemattoman kassakirjanpidon vuoksi.
Yrittäjä ei toimittanut kirjanpitäjän pyynnöistä huolimatta lisäselvityksiä ja dokumentteja hankinnoista. Niinpä oikeuden oli monessa kohtaa tyytyminen verotarkastajan arvioihin perheen ja yhtiön menojen osuudesta.
OIKEUS rankaisi vastuuasemassa ollutta naista neljän kuukauden ehdollisella vankeudella. Hän joutuu maksamaan oikeudenkäyntikuluja ja asianajajakuluja noin 3200 euroa.
Muut perhekodin osakkaat eivät olleet syytteessä.
