Keitele-ilmiö -hanke sai mojovan summan kehittämään Keitele-järven kulttuuri- ja luontomatkailua.
Äänekosken kasvutarinan pääosan esittäjänä voidaan pitää Keitelettä. Ilman suurta ja kaunista järveä, olisi tuskin teollisuutta tänne noussut. Suurin sysäys lieneen rautatien tulo Suolahteen vuonna 1898, jolloin teollisuus laajentui ja väkiluku kasvoi työpaikkojen myötä. Keitele-ilmiö lähtee juurruttamaan jo olemassa olevia toimintoja sekä löytämään uusia, tavoitteena on pohtia ja löytää asioita, mitä Keitele voisi meille tulevaisuudessa antaa.
Keitele järven ja sen ympärillä olevan alueen historia kuvastaa pienoiskoossa koko Suomen itsenäisyysprojektia: kansakunnan heräämistä, kulttuuriaktivismia, suomalaisuusaatetta ja lukuisia muita aatteellisia ja ideologisia ilmiöitä, jotka vaikuttavat edelleen tänäkin päivänä yhteiskunnassamme.
Kehittämishankkeelle myönnettiin 220 000 euroa. Hankerahoitus kohdistuu suunnittelu ja kehittämistoimiin. Hankkeen myötä on tarkoitus tuoda esiin alueen historiaa ja siihen liittyviä tapahtumia, henkilöitä, kalustoa, rakennuksia, jotka linkittyvät laajemminkin koko Suomen itsenäistymiseen ja myöhempiin tapahtumiin aina nykypäivään asti.
– Tuodaan esiin Keitele-järven ja sen lähialueen historiaa ja tapahtumia todellisten historiallisten hahmojen sekä fiktiivisten tarinoiden kautta, hankkeen kehittelijä ja ideanikkari Matti Hämäläinen kertoo.
Hanke edistää Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa ja alueellista maaseudun kehittämissuunnitelman strategiaa ja tavoitteiden toteutumista.
Tutkitaan alueen historiaa, henkilöitä, tapahtumia ja kehitystä peilaten sitä Suomen historiaan sekä nykyaikaan ja tämän päivän ilmiöihin.
– Otetaan esimerkeiksi Rudolf Ahonius, Akseli Gallèn-Kallela, Juhani Aho ja Mikko Niskanen. Jokainen heistä kertoo omaan historiaa siitä, kuinka Keitele on ollut vahva osa tekemistä, Hämäläinen sanoo.
Keitele on mahdollistanut Äänekoskella työtä ja toimintaa. Miksipä ei sitä voisi käyttää hyödyksi myös matkailun saralla!
– Hankkeen aikana kartoitetaan ja kootaan tieto yhteen niin, että ne vahvistavat paikallisidentiteettiä, tuovat esiin alueen historiallista merkitystä ja lisäävät paikallisten kulttuuri- ja luontoyhteisöjen tarjontaa sekä paikallisen maaseudun kiinnostavuutta yleensä, Hämäläinen sanoo.
Hämäläinen muistuttaa kokonaisuutta yhdistävän elementin, eli rautatien olemassaolon.
– Suolahteen rautatien mukana tuli työväkeä ja komea asemarakennus, veturitali ja höyrylaiva Toimi, jotka kaikki ovat edelleen aktiivisessa käytössä Suolahdessa.
Hämäläinen uskoo, että hanke parantaa Keitele järven alueella asuvien ja yhteisöjen toimintamahdollisuuksia ja elämänlaatua ja tuottaa uusia ja toimivia toimintamalleja ja ratkaisuja.
– Hankkeessa saavutetut kehittämisideat ja tulokset siirretään kokonaisuudessaan paikallistasolle. Hankkeen odotetuilla tuloksilla on myös uutuusarvoa. Toivottavasti hankkeen myötä luodaan uutta toimintaa ja uusia toimintamalleja kulttuurin ja luonnon keinoin, Hämäläinen sanoo.
Kulttuuria on jo luvassa ja yhteistyökuvioita paikallisten toimijoiden kanssa herätelty. Mukana on jo Väksy, Kömin Kilta, Äänekosken kaupunki, Viitasaari, Perinnetelakka, Keitele-Museo sekä koko hanketta koordinoiva Keiteleen vesiliikenteen perinneyhdistys.
– Teatteri E4 tuo kesällä 2023 Suolahden Wanhalle Asemalle ammattimaisesti tuotettua teatteria, jonka juoni peilaa aseman historiaan. Esitys on jo teossa ohjaaja-käsikirjoittaja Taava Hakalan toimesta, Hämäläinen vinkkaa.
Mukaan toivotaan runsaasti paikallisia harrastajia sekä alueen asukkaita, yhdistyksiä ja muita toimijoita.
– Esitys kiertää Keiteleen rantakylissä Toimi-laivan johtamana. Tavoitteena on tuoda alueen historiaa ja kulttuuria eläväksi laajemmalle yleisölle ja maaseutumatkailijoille sekä juhlistaa Suolahden rautatien aseman, rautatien valmistumista ja Toimi-laivan 125 vuotista taivalta.
Ajatuksia ja ideoita riittää: otetaan esimerkkinä Keiteleellä tapahtuneet onnettomuudet ja Keiteleen rannalla olleet tanssilavat.
– Olisi upeaa, jos näistä tarinoista saataisi koottua kirja, Hämäläinen sanoo.
Kaksivuotisen hankkeen ensimmäisessä vaiheessa tutustutaan alueen historiaan ja innostetaan ja sitoutetaan ihmiset ja yhteisöt tutkimaan ja kehittämään omasta elinympäristöstä nousevia aiheita ja ideoita.
– Tietoa ja taustoja kerätään erilaisia tapahtumia, työpajoja, seminaareja järjestämällä.
Tavoitteena on luoda laaja-alainen toimijaverkosto, jonka varaan voidaan rakentaa hankkeen toisen vaiheen toimintaa.
– Toisessa vaiheessa hankkeen aikana luotuja ideoita jatkojalostetaan ja juurrutetaan osaksi alueen kulttuuri- ja koulutustarjontaa, kylämatkailutarjontaa ja markkinointia, Matti Hämäläinen sanoo.
