Euroopan taloudessa on viime syksystä alkaen näkynyt positiivisia merkkejä, vaikka talouden kasvu erityisesti euroalueella on edelleen vaatimatonta. Suomessa tuotannon lasku pysähtyi syksyllä, mutta selvää käännettä kasvuun ei ole vielä tapahtunut. Suomen vienti EU-maihin kääntyi viime vuoden lopulla nousuun, mutta vienti muille keskeisille vientialueille laski edelleen. Keski-Suomessa vuoden 2013 alun lupaava vientivetoinen nousukäänne jäi lyhyeksi, ja yritysten vienti sekä liikevaihto kääntyivät uudelleen laskuun. Taantuminen perustui teollisuuden ongelmien jatkumiseen, mutta myös palvelualojen kasvu on hiipunut. Viime vuoden perusteella talouden rakennemuutos koettelee Keski-Suomea erityisen voimakkaasti.
Näin tiivistää talousnäkymiä Keski-Suomen liiton, Keski-Suomen kauppakamarin ja Jykesin julkaisema Keski-Suomen Aikajana, säännöllisesti ilmestyvä ”maakuntakatsaus”.
Tuoreen Aikajanan mukaan maakunnan yritysten liikevaihdon trendi kääntyi viennin vetämänä loivaan laskuun vuoden 2013 toisella neljänneksellä ja lasku jatkui heinä–syyskuussa. Yritysten yhteenlaskettu liikevaihto oli viimeisen puolen vuoden aikana noin prosentin alemmalla tasolla kuin edellisen vuoden vastaavaan aikaan. Vuoden takaiseen verrattuna liikevaihto kasvoi kahdella edellisellä neljänneksellä matkailussa ja osaamisintensiivisissä liike-elämän palveluissa. Liikevaihto supistui viimeisen puolen vuoden aikana eniten teknologiateollisuudessa. Keski-Suomen yritysten viennin trendi kääntyi taas laskuun viime vuoden toisella neljänneksellä. Viennin lasku jatkui heinä–syyskuussa. Viimeisen puolen vuoden aikana maakunnan yritysten vienti oli edellisvuoden vastaavaan aikaan verrattuna vajaat 2 % alemmalla tasolla.
Keski-Suomen yritysten henkilöstömäärän trendi on pysynyt vuoden 2012 lopulta alkaen lähes samalla tasolla. Valtakunnallisesti työllisyys laski loivasti viime vuoden alkupuolella, mutta vuoden kolmannella neljänneksellä koko maan työllisyyden lasku pysähtyi. Yritysten henkilöstömäärä oli Keski-Suomessa vajaan prosentin alhaisempi kuin vuotta aiemmin. Edellisvuoteen verrattuna henkilöstömäärä kasvoi viimeisen puolen vuoden aikana maakunnan toimialoista matkailussa ja hyvinvointipalveluissa.
Teknologiateollisuuteen kuuluvat metallien jalostus, metallituotteiden, koneiden, laitteiden, elektroniikan ja kulkuneuvojen valmistus, asennus ja huolto, alan suunnittelupalvelut sekä eräät muut palvelut. Teknologiateollisuuden liikevaihto kääntyi jyrkkään laskuun viime vuoden toisella neljänneksellä. Alan liikevaihto oli huhti-syyskuussa keskimäärin 7 % alemmalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Alan henkilöstömäärän lasku jatkui viimeksi kuluneen puolen vuoden aikana. Edellisvuoteen verrattuna henkilöstömäärä oli alalla 8 % alemmalla tasolla.
Energia-alaan kuuluvat puun korjuu, turpeen nosto, energia-alan koneiden ja laitteiden valmistus, sähkön ja lämmön tuotanto, alan suunnittelupalvelut sekä eräät muut palvelut. Energia-alan liikevaihdon trendi oli laskussa viimeisen puolen vuoden aikana. Edellisvuoteen verrattuna liikevaihto laski vajaan prosentin. Alan henkilöstömäärän trendin lasku pysähtyi viime vuoden toisella neljänneksellä ja trendi kääntyi loivaan kasvuun kolmannella neljänneksellä. Edellisvuoteen verrattuna henkilöstömäärä oli kuitenkin 3 % alemmalla tasolla.
Asumisen ja rakentamisen alaan kuuluvat sahatavaran, puutuotteiden, rakennusmateriaalien sekä alan tarvikkeiden ja laitteiden valmistus, huonekalujen ja muiden kalusteiden valmistus, rakennuttaminen, rakentaminen ja asennustyöt, arkkitehtipalvelut, muut alan suunnittelupalvelut sekä eräät muut palvelut. Asumisen ja rakentamisen liikevaihto kääntyi kasvuun viime vuoden toisella neljänneksellä ja kasvu jatkui heinä-syyskuussa. Liikevaihto oli alalla kuitenkin edelleen vajaan prosentin edellisvuotta alemmalla tasolla. Alan henkilöstömäärän trendi kääntyi kasvuun viime vuoden alkupuolella. Vuoden kolmannella neljänneksellä henkilöstömäärän taso pysyi ennallaan. Vuotta aikaisempaan verrattuna henkilöstömäärä supistui prosentin.
Keski-Suomen Aikajanassa kuvataan myös maakunnan neljän toimialaryhmän kehitystä. Vuoden 2013 toisella ja kolmannella neljänneksellä osaamisintensiivisten liike-elämän palveluiden liikevaihto kasvoi ja henkilöstömäärä supistui noin prosentin edellisvuodesta. Hyvinvointipalveluiden palkkasumma ja henkilöstömäärä kasvoivat vuoden takaisesta 4 %. Niin matkailualan yritysten liikevaihto kuin henkilöstömäärä kasvoivat 3 % edellisvuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Metsäteollisuuden liikevaihto aleni reilun prosentin ja henkilöstömäärä 2 % edellisvuodesta.
Maailmantalouden hitaan elpymisen ennakoidaan kääntävän Suomen talouden loivaan nousuun kuluvana vuonna. Myös Keski-Suomen elinkeinotoiminnan on arvioitu kääntyvän parempaan suuntaan. Pieniä viitteitä maakunnan T&K- ja investointitoiminnan kohentumisesta on havaittavissa.
Liikevaihto kasvoi viimeisen puolen vuoden aikana Keski-Suomessa Keuruun ja Äänekosken seuduilla. Työttömyys lisääntyi kaikissa maakunnan seutukunnissa.
Keski-Suomen plussat, miinukset ja kysymysmerkit
Keski-Suomen plussat
- + Keski-Suomen jalostusaloille odotetaan käännettä noususuuntaan.
- + Tutkimus- ja kehittämistoiminta on kasvussa yksityisellä ja julkisella sektorilla.
- + Asumisen ja rakentamisen trendi kääntyi kasvuun.
- + Hyvinvointipalveluiden kasvu jatkui vakaana.
- + Osaamisintensiivisten liike-elämän palveluiden liikevaihto kääntyi nousuun notkahduksen jälkeen.
- + Keuruun seutukunnan yritysten liikevaihdon kehitys on ollut vahvaa ja Äänekosken seudun laskeva trendi on kääntynyt kasvuun.
Keski-Suomen miinukset
- – Vienti laski viime vuonna jyrkästi sekä metsäteollisuudessa että teknologiateollisuudessa.
- – Energia-alalla pitkäaikainen laskutrendi jatkuu.
- – Kotimainen kysyntä on hiipunut ja sen myötä palvelualojen kasvu pysähtynyt.
- – Maakunnan väestön väheneminen Jyväskylän seudun ulkopuolella vie alueiden elinvoimaa.
- – Keski-Suomen työttömyys kasvoi voimakkaasti viime vuonna.
- – Kuntien taloustilanne on heikko.
- – Työllisyyden ja yksityisen kulutuksen ei ennusteta kasvavan tänä vuonna.
- – Yritysten tutkimus- ja kehittämistoiminnan aktiivisuudessa olisi edelleen parantamisen varaa.
Keski-Suomen kysymysmerkit
- ? Koetteleeko teollisuuden rakennemuutos Keski-Suomea erityisen ankarasti?
- ? Pystyykö Keski-Suomen talouden veturi, Jyväskylän seutu, nousemaan taas kasvu-uralle?
- ? Mistä löytyy uusia kasvualoja?
- ? Pysähtyykö Keski-Suomen väestönkasvu?
- ? Kuinka matkailualan kasvutrendi saataisiin kestämään?
- ? Kääntääkö hiipuva kotimainen kysyntä palvelualojen työllisyyden laskuun?
- ? Pystytäänkö työttömyyden kasvu pysäyttämään?
Keski-Suomen Aikajana on kaksi kertaa vuodessa ilmestyvä ajankohtaiskatsaus, jossa kuvataan ja analysoidaan Keski-Suomen maakunnan yritystoimintaa ja aluetaloutta tuoreilla, luotettavilla ja havainnollisilla indikaattoreilla. Keski-Suomen Aikajana 1/2014 kuvaa maakunnan talouden kehitystä vuodesta 2009 vuoden 2013 kolmanteen neljännekseen.
