Tämän vuoden toinen Keski-Suomen Aikajana tarkastelee yritystoiminnan kehitystä toimialoittain ja seuduittain 2000-luvulla. Suurennuslasin alla on vuoden 2019 syksyn talouskehitys aina vuosikymmenen taitteeseen saakka. Lisäksi Aikajanan tarkastelussa selviää, kuinka eri toimialat kohtasivat laman vuosina 2008–2010 ja kuinka ne siitä selvisivät.
Vuosi 2019 jää historiaan vuotena, jolloin Keski-Suomen ja valtakunnan tason työllisyys ja yritysten liikevaihdot olivat kuluneen vuosituhannen huipussaan. Vuoden loppupuolella toimialoista parhaiten oli pärjännyt rakennusala, joka saavutti vuoden aikana 3,6 prosentin kasvun. Mukavasti kasvoivat myös palveluala 3,2 prosentilla ja kaupan ala 2,7 prosentilla. Teollisuuden alojen liikevaihdot puolestaan laskivat 1,4 prosentilla Luvut kertovat, että talouskasvu oli siis täysin kotimarkkinakysynnän varassa.
Alueellisesti paras liikevaihtojen kasvu sijoittui viime vuonna Jyväskylän seudulle, jossa liikevaihdot kasvoivat jopa 3,7 prosentilla. Tulos oli koko maata parempaa. Saarijärvi-Viitasaaren seudulla kasvua oli 1,4 prosentilla. Teollisuuspaikkakunnilla Jämsässä ja Äänekoskella liikevaihdot olivat kääntyneet laskuun. Yritysten henkilöstömäärät kasvoivat eniten Keuruun seudulla 1,5 prosentin tuloksella.
Keski-Suomen yritysten liikevaihdot kasvoivat vuoden aikana yhteensä 1,4 prosentin ja koko maassa kasvua kehittyi jopa 2,8 prosenttia. Vuoden kuluessa kasvun vauhti kuitenkin hiipui: loppuvuodesta kasvua oli Keski-Suomessa enää 0,1 prosenttia ja koko maassa vain 0,4 prosenttia.
Yritysten liikevaihtojen kasvun hiipuminen heijastui myös niiden henkilöstömärän pienenemiseen, jota tapahtui 0,1 prosenttia. Vuodesta 2015 alkanut työttömyyden lasku päättyi ja vuoden 2019 lopussa työttömiä työnhakijoita oli Keski-Suomessa yhtä paljon kuin vuotta aiemmin. Samana päivänä, kun nousukausi päättyi 31.12.2019, maailman terveysjärjestö WHO julisti Kiinasta löytyneen uuden koronaviruksen kansainväliseksi kansanterveysuhaksi. Vuosikymmenen päättyi nousukauden loppuun.
Edellisestä lamasta noustiin nopeasti W-tyylillä – millä tavoin lamasta noustaan tällä kertaa?
Laskusuhdanteet ja koronavirus ovat saattaneet maailman uuden kriisin keskelle. Keski-Suomen Aikajanasta selviää, kuinka Keski-Suomi nousi edellisestä, vuonna 2008 alkaneesta lamasta nousukauteen.
Vuonna 2009 lama iski viennin kautta teollisuuteen. Viennin määrä romahti Keski-Suomessa vuodessa 28,3 % ja teollisuuden liikevaihdot tippuivat liki 25 %. Viennin laskun johdosta menetettiin 7 500 henkilötyövuotta. Kesti kymmenen vuotta saada nämä työpaikat takaisin. Kunnat menettivät verotuloja työttömyyden kasvun takia 32 miljoonaa euroa vuodessa.
Vuonna 2009 lamassa suurimmat kolaukset kokivat rakennusalan ja kaupan alan liikevaihdot 14,8 prosentin ja 9,8 prosentin laskuilla. Palvelualojen liikevaihdot sen sijaan laskivat Keski-Suomessa vain 1,7 prosettia. Tällä kertaa kriisi kuitenkin iskee ensimmäisenä ja rajuimmin juuri palvelualaan. Yksityisissä palveluyrityksissä on jopa 27 prosenttia Keski-Suomen kaikista työpaikoista eli yhteensä noin 25 000 työpaikkaa. Kriisin vaikutukset näkyvät myös teknologiateollisuudessa osien saatavuuden heikentymisenä.
Edellisestä lamasta noustiin W-tyylillä eli jyrkän laskun lailla lamasta myös noustiin nopeasti. Valtiot elvyttivät talouksiaan voimakkaasti vuosina 2009 ja 2010. Yhdysvallat siirtyi kiristävälle linjalle jo vuonna 2010 ja euroalue kokonaisuutena vuonna 2011. Elvytystoimien päätyttyä Suomen BKT kääntyi laskuun, josta se lähti jälleen nousuun vuoden 2016 maailman talouskasvun myötä.
Koronakriisi on todennäköisesti erittäin syvä, mutta toivottavasti mahdollisimman lyhyt. Valtiot ovat jo nyt tehneet tuhansien miljardien rahoituspäätöksiä, jotta yritykset selviäisivät kriisin yli. Mikäli kriisi pitkittyy, on vaarana se, että valtioilla ei ole varaa elvyttää taloutta samalla tavalla kuin edellisessä lamassa.
Katso täältä Aikajanan 2/2020 aineisto kokonaisuudessaan: https://www.keskisuomi.fi/filebank/26163-Keski-Suomen_Aikajana_2_2020.pdf
