Keski-Suomen hyvinvointialueen on tarkoitus aloittaa yhteistoimintaneuvottelut ja sopeuttaa palveluja. Syynä on talouden alijäämä ja tarve tämän vuoden kustannusten kasvun hidastamiselle.
Aluehallitukselle esitetään uusia keinoja talouden sopeuttamiseksi. Toimilla arvioidaan saatavan 7,6 miljoonan euron lisäsäästöt tälle vuodelle.
– Tilanne on hyvin valitettava, mutta meidän on tehtävä lisätoimenpiteitä, jotta saamme taitettua kustannusten kasvua ja kurottua talouden suunnitellulle uralle tämän vuoden aikana. Taloustilanne on vakava ja Keski-Suomessa on kertynyttä alijäämää toiseksi eniten hyvinvointialueista. Valtion rahoitus ei mahdollista palvelujen tämänhetkistä laajuutta, hyvinvointialuejohtaja Jan Tollet sanoo.
Tälle vuodelle on jo suunniteltu yhteensä 50 miljoonaa sopeuttamistoimenpiteet, joista on toteutumassa tämän hetken arvion mukaan 42 miljoonaa euroa.
– Valitettavasti jo suunnitellut ja toteutetut toimet eivät riitä muun muassa lastensuojelusta ja vammaisten palveluista johtuvan talousarvioylitysennusteen vuoksi. Myös ikääntyneiden asumispalvelujen ostot ovat ylittämässä budjetin. Meidän on tehtävä lisätoimenpiteitä, Tollet kertoo.
– Niin sanotusti helpot kivet on jo käännetty ja lisätoimet alkavat näkymään keskisuomalaisten palveluissa. Tähän mennessä talouden sopeuttamistoimenpiteet ovat painottuneet erityisesti hallinnon ja tukipalvelujen keventämiseen ja henkilöstövähennyksiin. Hallinnon ja tukipalvelujen keventämisellä ei ole saavutettavissa enää mittavia vaikutuksia vaan myös palvelujen laajuuteen on tehtävä muutoksia. Toimenpiteitä kohdennetaan erityisesti niihin palveluihin, joiden laajuus tai palvelujen piirissä olevan väestön osuus on suurempi muihin hyvinvointialueisiin verrattuna, Tollet lisää.
Yhteistoimintaneuvottelut koskevat 800 henkilöä ja työtehtäviä tavoitellaan vähennettävän noin 100. Yhteistoimintaneuvottelut koskevat lähinnä toimipisteiden väliaikaisia sulkuja, palvelutuotannon tukipalveluja sekä työtehtävien vähentämistä sosiaali- ja terveyspalveluissa.
– Henkilöstön kanssa meidän on tarkoitus katsoa yhteistoimintaneuvotteluissa, että tehtävien vähennystarpeet saadaan hoidettua niin, että voimme hyödyntää mahdollisimman paljon esimerkiksi eläköitymistä ja työnkuvamuutoksia. Myös lomautukset ovat mahdollisia, Tollet kertoo.
Erikoissairaanhoidossa vähennetään edelleen ostopalveluita, ikääntyneiden asumispalvelut lähemmäksi muiden hyvinvointialueiden tasoa
Erikoissairaanhoidossa ostopalveluiden käyttöä vähennetään. Samalla kasvatetaan omaa päiväaikaista leikkauskapasiteettia. Myös nuorten psykiatrian osastot yhdistetään koronahoitovelan helpottamisen ja perustason vahvistumisen myötä.
Ympärivuorokautisen asumisen myöntämisperusteita esitetään muutettavaksi ja samalla vähennetään ostopalveluiden käyttöä. Muutokset eivät vaikuta nykyisten asiakkaiden asemaan. Ikääntyneiden ympärivuorokautisen palveluasumisen peittävyys on Keski-Suomessa 75-vuotiaan väestön osalta 7,1 prosenttia. Peittävyyttä on tarkoitus vähentää 6,6 prosenttiin eli lähemmäksi koko maan keskiarvoa. Koko maassa peittävyys on 6,4 prosenttia.
Samoin kotihoidon myöntämisen perusteisiin esitetään muutoksia. Kotihoidon myöntäminen vähenisi henkilöille, joilla on vain lieviä tai vähäisiä avun tarpeita. Kotihoidon myöntämisperusteet ovat muutoksen jälkeen linjassa muun maan keskimääräiseen tasoon verrattuna. Päivätoimintaa kohdennettaisiin yhä enemmän heille, jotka hyötyvät siitä toimintakykyarvioinnin perusteella.
Omaishoidon myöntämisperusteista on poistumassa erityishoitoluokka. Raskaan siirtymävaiheen tuki maksettaisiin jatkossa kolmannen hoitopalkkioluokan mukaan ollen 945,52 euroa kuukaudessa. Lisäksi omaishoidon määrärahat on tältä vuodelta sidottu, joten uusia omaishoidon tukia ei toistaiseksi myönnetä. Nämä muutokset eivät vaikuta nykyisiin omaishoitajiin. Harkinnanvaraisten vapaiden myöntämiseen esitetään myös muutoksia.
Toimipisteisiin väliaikaisia sulkuja
Myös toimipisteverkkoa aiotaan tiivistää väliaikaisesti. Asiaa käsitellään yhteistoimintaneuvotteluissa, joiden käynnistämistä esitetään aluehallitukselle.
Sote-palvelupisteissä on suunnitelman mukaan syksyn ajan sulkuja. Nämä sijaitsevat viidessä kunnassa: Toivakassa, Luhangassa, Kannonkoskella, Kivijärvellä ja Kyyjärvellä. Tällä hetkellä pisteissä on saanut palvelua keskimäärin yhtenä päivänä viikossa.
Lisäksi pienemmille sote-asemille eli Pihtiputaan, Karstulan, Konneveden, Petäjäveden ja Jämsän Kuoreveden sote-asemille on suunniteltu sulkuja syksyn ajaksi.
– Sote-asemien ja toimipisteiden henkilöstövajetta on korvattu oman toiminnan henkilöstökuluja kalliimmilla ostopalveluilla. Kun toimintoja keskitetään tietyille sote-asemille, voidaan luopua henkilöstöresursoinnista ostopalveluna. Auki olevien sote-asemien tuottavuus kasvaa. Henkilöstöä on helpompi rekrytoida isommille asemille eivätkä vastaanotot ole niin haavoittuvia, kertoo toimialajohtaja Kati Kallimo.
Tämä ei tarkoita, etteivätkö kaikki keskisuomalaiset saisi palvelua vaan sitä, että palvelun saa väliaikaisesti muusta toimipisteestä. Tämä toki tarkoittaa, että osalla asukkaista välimatka lähimmälle sote-asemalle kasvaa. Etäpalvelut ovat rinnalla kaikilla käytössä, Kallimo lisää.
Myös näytteenottopisteisiin tulisi sulkuja. Palvelut tarjotaan sulkujen ajan lähimmällä terveysasemalla ja näytteenottoisteessä.
Samoin neuvoloiden toimipisteisiin aiotaan tehdä sulkuja syksyksi Konnevedelle, Kivijärvelle, Kyyjärvelle, Kannonkoskelle ja Jämsän Kuorevedelle. Myös senioreiden hyvinvointineuvoloihin on tulossa syksyn mittaiset sulut.
Vuodeosastotoiminnan toimipaikkoja on tarkoitus supistaa myös väliaikaisesti. Pihtiputaan ja Joutsan osastojen toimintaan on tulossa väliaikaiset sulut ja muilla osastoilla paikkojen määrää kasvatetaan. Paikkamäärä vuodeosastohoidossa pyritään pitämään nykyisellään.
Palveluseteleitä myönnetään jatkossa vain talousarvion puitteissa.
Konsernipalveluissa on tarkoitus tehostaa edelleen tuotannon tukipalveluja, mikä tarkoittaisi Kyllön ja Palokan henkilöstöravintoloiden sekä Joutsan tuotantokeittiön lakkauttamista, Pihtiputaan pesulan sulkemista sekä apuvälineiden pesun ja huollon siirtämistä Äänekoskelta Novan apuvälinekeskukseen.
Pelastustoimen toimialalla esitetään vuoden 2025 lisäsopeuttamistoimenpiteeksi pelastustoimen palvelutasopäätöksen mukaisen ja Keuruun paloaseman pelastustoiminnan 24/7-valmiuden (kärkiyksikkö) aloittamisen siirtämistä vuoteen 2026. Lisäksi määräaikaisten virkasuhteiden jatkoja sekä henkilöstön määrää ja tehtävänkuvia tarkastellaan koko toimialalla.
Aluehallitukselle esitetään palveluiden myöntämisperusteiden muutosta. Lisäksi aluehallitukselle esitetään yhteistoimintaneuvottelujen aloittamista. Aluehallitus käsittelee asiaa kokouksessaan 27.5. Yhteistoimintaneuvottelujen jälkeen on tarkoitus tehdä palveluverkon määräaikaista supistamista koskevat päätökset. Tämän lisäksi on suunniteltu sopeuttamistoimenpiteitä, joita tullaan tekemään hyvinvointialueen toiminnassa ja jotka eivät edellytä aluehallituksen päätöstä.
