Keski-Suomen alueelliset kehitysnäkymät-katsaus antaa, kuten viime syksynä jo ennakoitiin, hyvin valoisan kuvan maakunnan kehityksestä niin investointien kuin työpaikkojenkin osalta.
Maakunnan seutukuntien asiantuntijoiden kirjoittamassa raportissa nousee esiin erityisesti biotalouden ja sen sivuvirtojen merkityksen kasvaminen. Suurimpana yksittäisenä katalysaattorina Keski-Suomen nousulle oli Äänekosken biotuotetehtaan rakentaminen ja käyttöönotto. Myös ICT-alan kasvu Jyväskylässä on merkittävässä asemassa.
Kun yksi asia lähtee sujumaan, se toimii usein potkurina myös muille. Niinpä esimerkiksi biotuotetehdashanke kasvatti maakuntaan yleistä investointihalukkuutta, vireytti alihankintaketjuja ja sai aikaan uusia innovaatioita. Maakunnan tieinfran kehittämiseen ja kunnostamiseen on satsattu paljon biotuotetehtaan kuljetusten turvaamiseksi. Se palvelee suoraan myös muita tien käyttäjiä ja tuo osaltaan alueelle kaivattua työtä. Puunhankintaketjun myötä tehdashankkeen positiivinen vaikutus ei jää pelkästään Ääneseudulle vaan ulottuu koko maakuntaan ja sen rajojen ylikin.
– Keski-Suomen liiton julkaisema Aikajana 1/2017 kertoi viime vuoden positiiviset uutiset. Alueelliset kehitysnäkymät -katsaus kertoo, että jokaisen seutukunnan tulevaisuuden näkymät jatkuvat niin puolen vuoden kuin vuodenkin päähän positiivisina. Se antaa hyvät lähtökohdat rakentaa maakunnan tulevaisuutta, toteaa strategiapäällikkö Eija Heinonen Keski-Suomen ELY-keskuksesta.
Keski-Suomen kuudesta seutukunnasta ainoastaan Joutsan alueen näkymissä on arvioiden mukaan vielä sellaisia uhkakuvia, että käännettä parempaan saadaan odotella etenkin työttömyyden määrän ja rakenteen osalta. Mutta Joutsan seutukunnan osaltakin arvio esittää perusrakenteiden olevan kutakuinkin kunnossa, eikä esteitä nousulle ole.
Uhkakuvia ja ongelmia vielä on
Jyväskylää ja sen lähiympäristöä lukuun ottamatta Keski-Suomi on muuttotappioaluetta. Myös väestön ikärakenne aiheuttaa maakunnan pienissä kunnissa huoltosuhteeseen vakavia ongelmia. Tästä syystä on tärkeää tukea investointien mahdollistumista koko maakuntaan. Jyväskylän seutu keskusalueena ja alueella toimivat yritykset ovat saaneet viime aikoina osakseen useita työllistäviä ja työllisyyttä ylläpitäviä tilauksia ja rakentaminen on ollut vilkasta, mutta se ei riitä kannattelemaan koko maakuntaa.
Työttömyydessä on tapahtunut selvä käänne parempaan, mutta isona ongelmana koko maakunnassa on edelleen pitkäaikaistyöttömyyden korkea osuus. Toisaalta joillakin aloilla on havaittavissa jo työvoimapulaa. Työvoiman kohtaanto-ongelma on asia, johon on kiinnitettävä entistä vakavammin huomiota.
Keski-Suomen alueelliset kehitysnäkymät 1/2017 on luettavissa kokonaisuudessaan täällä.
