Huonokuntoisten siltojen korjauksiin on ollut Keski-Suomessa vuosittain käytettävissä noin 3,5–4 miljoonaa euroa. Perusrahoituksen lisäksi Äänekoskella sijaitsevan Ison Pörrin sillan kunnostamiseen on myönnetty 4,3 miljoonaa euroa erillisrahoitusta niin sanottujen suurten ja kalliiden siltahankkeiden ohjelmasta. Kaikki tämä näkyy kesällä Keski-Suomen tieverkolla, kun siltojen kunnostuksia on käynnissä tavallista enemmän.
Keski-Suomen ELY-keskus on päivittänyt kesän 2025 siltatyösivun (vayla.fi), joka löytyy Väyläviraston nettisivuilta. Sivulla on esitelty tarkemmin kunnostuskohteita.
Tarkemmat korjausaikataulut selviävät hieman myöhemmin. Kunnostustyöt tulevat aiheuttamaan liikennehaittaa. Osassa kohteista joudutaan turvautumaan myös kiertotieratkaisuihin. Aikataulu- ja liikennehaittatietoja tullaan tarkentamaan kyseiselle Väyläviraston sivulle. Lisäksi Keski-Suomen ELY-keskus tulee tiedottamaan erikseen merkittävimmistä liikennehaitoista.
Ison Pörrin kahdelle vuodelle jakautuvan urakan lisäksi mukana on tällä hetkellä 10 pienempää valtion teillä sijaitsevaa siltaa, joille tehdään erityyppisiä kunnostuksia.
Priorisoinnissa kustannustehokkuus on tärkeässä roolissa
Keski-Suomessa iso osa siltoja kuuluu kuntoluokkaan kolme (asteikko 1–5) eli ne ovat tyydyttävässä kunnossa. Niihin kiinnitetään erityistä huomiota myös korjauskohteita arvioitaessa, koska kunnostamiskustannukset vain kasvavat, mikäli sillan kuntoluokka pääsee laskemaan. Pienempien ja vanhimpien siltojen kohdalla voi olla järkevämpää käyttää ne loppuun ja uusia silta sen jälkeen kokonaan.
– Tähdätään siihen, että etenkin pääteiden huonokuntoisten määrä saadaan pidettyä kurissa. Siltoja tarkistetaan viiden vuoden välein. Kun korjaustarve alkaa lähestyä, sillalle tehdään erikoistarkastus, jossa selvitetään, kuinka pitkällä vaurio on ja mistä syystä se tullut. On mahdollista, että tutkimustulokset kirittävät korjaussuunnittelun aikataulua, siltainsinööri Jari Mikkonen selventää.
Tiellä liikkujien ei tarvitse olla huolissaan siltoja käyttäessään, sillä liikenneturvallisuudesta ei tingitä.
– Vaikka meillä olisi erittäin huonokuntoinen silta, se ei ole kuitenkaan käyttökelvoton. Vertaus tehdään aina uuteen. Huonokuntoinen silta ei ole mitenkään menettänyt vielä turvallisuus- ja kantavuusominaisuuksiaan, Mikkonen korostaa.
