Keski-Suomen maakunnassa kuntalaiseksi on muuttanut huhtikuun loppuun mennessä yhteensä 1 670 tilapäistä suojelua saavaa ukrainalaista.
Yli vuoden Suomessa asunut tilapäistä suojelua saava voi hakea kotikuntaa ja siirtyä vastaanottokeskuksen palveluista kuntalaiseksi. Kuntalaiseksi muuttaneiden lisäksi ukrainalaisia on Keski-Suomessa vastaanottojärjestelmän puolella yhteensä 1 393. Tiedot kerätään Maahanmuuttoviraston vastaanottojärjestelmään. Samaan aikaan, kun kotoutumiskoulutusten kysyntä on ukrainalaisten myötä kasvanut merkittävästi, määrärahoja leikataan.
Kotikuntaa hakeneista ukrainalaisia on eniten Jyväskylässä (790) ja seuraavaksi eniten Jämsässä (237), Äänekoskella (147), Laukaassa (139) ja Joutsassa (57)
Ukrainalaiset Ovat Suomessa suurin ryhmä kansainvälistä suojelua hakeneista. Tänä vuonna 4 870 ukrainalaista on hakenut tilapäistä suojelua. Seuraavaksi eniten hakemuksia jättävät somalialaiset (193), afganistanilaiset (145), irakilaiset (144) ja venäläiset (116)
Keski-Suomen väestönkehitys vuosilta 2014–2024 osoittaa, että ilman vieraskielistä väestöä Keski-Suomi olisi vahvasti muuttotappiollinen maakunta.
Aluetyöryhmä ylläpitää vastaanoton tilannekuvaa
Keski-Suomessa toimii laaja-alainen Maahanmuuton ja pakolaisten kuntaan ohjaamisen aluetyöryhmä. Sitä koordinoi ELY-keskus, ja se toimii yhteistyöfoorumina ja ylläpitää vastaanoton tilannekuvaa Keski-Suomessa.
Ajankohtaista on parhaillaan esimerkiksi monikielisen yhteiskuntaorientaation toteuttaminen vuoden 2025 alusta lähtien. Kiteytetysti siinä on kyse kotoutujan mahdollisuudesta saada omalla kielellä tietoa suomalaisesta yhteiskunnasta kotoutumisen tueksi.
Kotoutuja-käsitteellä tarkoitetaan maahanmuuttajaa, jolla on voimassa oleva kotoutumissuunnitelma tai monialainen kotoutumissuunnitelma. Jälkimmäinen on tarkoitettu niille, joilla on palvelutarpeen arvioinnissa todettu tarve hyvinvointialueen palveluiden yhteensovittamiselle kotoutumisen edistämisessä.
Kotoutumista eli esimerkiksi kielitaidon karttumista, suomalaisessa yhteiskunnassa toimimista ja työllistymistä edistetään monin eri tavoin, ja kotoutumista tukevista palveluista säädetään kotoutumista koskevassa laissa. Lakia sovelletaan henkilöihin, joilla on voimassa oleva oleskelulupa Suomessa, joiden oleskeluoikeus on rekisteröity tai joille on myönnetty ulkomaalaislain mukainen oleskelukortti. Myös tilapäisesti maahan muuttaneella on oikeus laissa mainittuihin toimiin ja palveluihin.
Kotoutumislakia uudistetaan, ja kokonaisuudistus astuu voimaan 1.1.2025
”Valtiontalouden vaikean tilanteen vuoksi määrärahoja on leikattu, ja samaan aikaan kotoutumiskoulutuksen kysyntä on kasvanut merkittävästi. Tilanne on haastava niin Keski-Suomessa kuin koko maassakin. Maahanmuuttajien kannalta on tietenkin harmillista, että he joutuvat odottamaan koulutukseen pääsyä kohtuuttoman pitkän ajan. Kaikki suomen opetus, jota esimerkiksi järjestöt ja yksityiset vapaaehtoiset henkilöt tarjoavat, on tässä tilanteessa todella tärkeää, toteaa yksikön päällikkö Marja Pudas Keski-Suomen ELY-keskuksesta.
Työllistyminen vauhdittaa kotoutumista
Maahanmuuttajat ovat erittäin kiinnostuneita kouluttautumaan ja hakemaan työtä. Työllistyminen on tärkeä osa kotoutumista. Keski-Suomessa ukrainalaisia on TE-palvelujen asiakkaana luonnollisestikin eniten Jyväskylässä. TE-palvelut tekee tiivistä yhteistyötä tulevien työllisyysalueiden kanssa, jotta siirtymät olisivat sujuvia myös maahanmuuttajille TE-palvelujen siirtyessä kuntien vastuulle.
Työllisyyden ja yrittäjyyden ministeriryhmä hyväksyi 14.6.2024 toimenpideohjelman Ukrainasta paenneiden auttamiseksi. Hallitusohjelman linjauksen mukaan tarkoituksena on tukea ukrainalaisia työmarkkinoille pääsemisessä ja suomalaisessa yhteiskunnassa toimimisessa. Ohjelma koskee vuosia 2024–2027.
Suomeen saapuneista ukrainalaisista noin 70 prosenttia on työikäisiä. Tilapäistä suojelua hakeneista 68 500 ukrainalaisesta on työ- ja elinkeinoministeriön tiedotteen mukaan jäänyt Suomeen 43 000. Työttömänä työnhakijana heistä on 11 900 ja palkansaajina 7 200.
